Plan uutiset

Plan J��gaala kuvissa ja videoissa

Tue, 15 May 2012 07:05:16 GMT

Planin Jäägaala – Koska olen tyttö täytti Espoon Barona Areenan huhtikussa. Jäähallillinen yleisöä herkistyi Laura Lepistön jäähyväisesityksestä ja monesta muusta Plan Jäägaalan koskettavasta hetkestä.

Gaalassa musiikkimaailman kuumimmat tähdet esiintyivät yhdessä valovoimaisimpien luistelijoiden kanssa kehitysmaiden tyttöjen hyväksi. Gaalan tunnelmiin voi vielä palata näiden kuvien ja videoiden avulla. Mukana on myös materiaalia, jota ei nähty gaalan televisioesityksessä!

Koska olen tyttö -kampanjaan voi osallistua gaalan jälkeenkin:

ryhdy PlanKummiksi tai kuukausilahjoittajaksi
tykkää kampanjasta Facebookissa
hanki Because I am a Girl -tuote PlanShopista
lue lisää kampanjasta

Kuvia Plan Jäägaalasta:

The Overtones ja Julian Lagus & Rockettes: Sh-Boom (Life could be a dream)

Tuure Kilpeläinen ja Henna Lindholm & Ossi Kanervo ja Olesia Karmi & Max Lindholm: Ystävänpäivä

Chisu ja Kiira Korpi: Tie

Von Hertzen Brothers ja Espoon Taitoluisteluklubi & Espoon Jäätaiturit: Always Been Right

The Rasmus ja Ari-Pekka Nurmenkari & Marigold IceUnity: Stranger

Chisu ja Henna Lindholm & Ossi Kanervo: Kolmas pyörä

Timo Kotipelto ja Laura Lepistö: Behind Blue Eyes

Laura Lepistön terveiset ja vapaaohjelma:

Jippu ja Olesia Karmi & Max Lindholm: Väärinpäin lentävät linnut

Jani-Petteri ja Elli Lahtinen & Johanna Vanni: JiiPee

The Overtones ja Kiira Korpi: Gambling Man

The Overtones: Why Do Fools Fall in Love

Ruokakriisi syvenee Nigeriss�

Mon, 14 May 2012 12:49:20 GMT

Planin katastrofikeräys auttaa lapsia selviytymään ruokapulasta Nigerin kylissä ja pakolaisleireillä.

Ruokakriisi pahenee Sahelin alueella Afrikassa ja koskettaa jo 15 miljoonaa ihmistä. Erityisen vaikea tilanne on niillä lähes 200 000 malilaisella pakolaisella, jotka etsivät turvaa ruoka- ja vesipulasta kärsivistä naapurimaista. Ruokakriisi koettelee pahiten Nigeriä, jossa yli kuusi miljoonaa ihmistä on vaarassa nähdä nälkää. Nigeriin on saapunut jo noin 37 000 malilaista pakolaista.

– Kriisin vuoksi yli miljoonaa lasta uhkaa vakava aliravitsemus, ja kolmannes heistä on vaarassa menehtyä ilman humanitaarista apua, sanoo Maritta Niskanen-Tamiru, Plan Suomen humanitaarisen avun erityisasiantuntija.

– Olemme syvästi huolissamme lasten terveydestä Nigerissä, sekä pakolaisleireillä että köyhissä aavikkokylissä. Nigerissä on jo ennestään huutava pula vedestä ja ruoasta, ja nyt tilanne on kärjistynyt. Esimerkiksi 850 asukkaan kylä Gaoudel on joutunut majoittamaan jo yli viisituhatta malilaista pakolaista, Niskanen-Tamiru kertoo.

Malin sotilasvallankaappauksen jälkimainingeissa pakolaisia saapuu naapurimaihin yhä enemmän. Valtaosa pakolaisista on naisia ja lapsia.

Plan tarjoaa Nigerissä sekä paikallisille että malilaisille pakolaisille elintärkeitä perustarvikkeita sekä terveydenhuoltoa ja suojelua. Järjestö jakaa kriisistä kärsivillä alueilla ruokaa, vettä, telttoja, huopia ja moskiittoverkkoja. Puhdas vesi ja sanitaatio ovat oleellisia, jotta kolera ja vastaavat sairaudet eivät leviä pakolaisleireillä. Plan on jakanut Nigerin pakolaisleireille jo 80 000 litraa vettä.

– Suurimmassa hädässä ovat lapset sekä raskaana olevat ja imettävät äidit. Kriisitilanne ajaa lapsia, varsinkin tyttöjä, pois koulusta ja altistaa lapset myös ihmisoikeusrikkomuksille, kuten pakkotyölle ja varhaisavioliitoille, jopa ihmiskaupalle. Myös pakolaislasten koulunkäynti on ehdottoman tärkeää turvata, Niskanen-Tamiru muistuttaa.

Plan työskentelee Nigerin lounaisosassa Tillaberin ja Dosson alueilla, jotka kärsivät vakavasta ruokapulasta. Järjestön tavoite on toimittaa apua noin 600 000 ihmiselle. Plan jakaa lisäravintoa imettäville ja raskaana oleville naisille sekä alle viisivuotiaille lapsille ja järjestää kouluruokailuja. Järjestö laajentaa ruoka-apua haavoittuvimmassa asemassa oleville perheille ja varautuu tukemaan toimeentuloa 144 kylässä Dossossa ruokakupongeilla seuraavien kuukausien aikana, mutta hätäavun toimittamiseksi tarvitaan ripeästi lahjoituksia.

Auta ruokapulasta kärsiviä nigeriläisiä ja Malin pakolaisia!

Tee kertalahjoitus keräystilille IBAN: FI90 1279 3000 5131 56, viite 101 5302 17, tai Planin verkkosivujen kautta
Soita lahjoitusnumeroon 0600-91910 (10,21 € / puhelu + pvm.)
Ryhdy kummiksi tai säännölliseksi lahjoittajaksi osoitteessa

Katso video Malin pakolaisten tilanteesta:

Planin teemakummit vierailivat mangyanien luona Filippiineill�

Mon, 14 May 2012 10:35:45 GMT

Maaliskuussa järjestetyllä ryhmämatkalla tutustuttiin vuoristossa elävään alkuperäiskansaan mangyaneihin, heidän kulttuuriinsa sekä Planin työhön heidän parissaan. Matkalle osallistui teemakummeja sekä Suomesta että Ruotsista.

Kummit vierailivat Mindoron saarella kolmessa eri kyläyhteisössä. Mamaran kylässä teemakummien vierailun virallisen tervetulojuhlan kohokohtana oli Planin rakennuttaman vesipisteen luovuttaminen kyläläisille. Suomalainen teemakummi Mia Laine allekirjoitti virallisen luovutusasiakirjan teemakummien puolesta.

– Olihan se juhlallinen hetki. Puhdas juomavesi on meillä itsestäänselvyys, mutta siinä kylässä se tuli todella tarpeeseen. Ihan liikuttavaa oli katsoa lasten iloa ja riemua, kun he joivat vettä suoraan hanasta, muistelee Mia Laine.

Mangyanit ovat äärimmäisen köyhä etninen ryhmä, joka elää syrjässä yhteiskunnasta ja vailla peruspalveluja. Mangyanit jakautuvat seitsemään heimoon, joista jokaisella on oma kielensä ja kulttuurinsa. Planin työ heidän parissaan kuuluu teemakummien tukemaan hankkeeseen, jolla tuetaan Aasian syrjäytyneitä kansoja neljässä eri maassa. Koulutuksen ja terveyspalvelujen ohella erityistä huomiota kiinnitetään mangyanien oman kulttuuri-identiteetin vahvistamiseen.

Toinen vierailukohde, Balanin yhteisö, sijaitsi ylhäällä vuoristossa. Sinne päästäkseen kummit joutuivat vaeltamaan pari tuntia viidakon halki, lähes 30 asteen helteessä. Kylään on Planin tuella rakennettu koulu, joka vihittiin käyttöön teemakummien vierailun yhteydessä. Vieraat seurasivat mielenkiinnolla, kun kyläläiset siunasivat uuden koulunsa.

– Kaikki kyläläiset menivät seisomaan koulun ulkoseinän viereen ja asettivat kätensä sitä vasten. Siinä he seisoivat hetken silmät kiinni. Sitten he siirtyivät sisälle, missä rukoilivat ääneen, vieläkin silmiään tiukasti kiinni puristaen. Sitä näkyä en ihan heti unohda, tunnelma oli todella harras. Kyläläiset myös kiittelivät meitä teemakummeja uudesta koulustaan ja lupasivat pitää siitä hyvää huolta, teemakummi Marianna Niukkanen kertaa ikimuistoisia kokemuksiaan.

Opetusta oppilaiden ehdoilla

Ibanagin kyläyhteisössä vierailijat tutustuivat kylän koulussa noudatettavaan vaihtoehtoiseen opetusmenetelmään. Siinä koulunkäyntiä on mukautettu mangyanien omaan ympäristöön ja elinpiiriin soveltuvaksi – luonnontietoa saatetaan opettaa puron varressa ja laskemaan opetellaan kivien tai kotiloiden avulla.

Kiivaimpana sadonkorjuuaikana myös isompien lasten työpanosta tarvitaan aamuisin, tällöin koulunkäynti tapahtuu iltapäivällä. Eikä koulu ole tyhjänä iltaisinkaan, silloin pulpeteissa istuvat kylän aikuiset.

Teemakummit osallistuivat matkallaan myös vuosittaiseen perhejuhlaan, jonka tarkoituksena on lähentää mangyaneja ja valtaväestöä toisiinsa sekä tutustuttaa heitä toistensa kulttuureihin.

Perhejuhlassa nähtiin sekä perinteistä että moderneja laulu- ja tanssiesityksiä. Myös vierailijat pääsivät esiintymään. Pää, olkapää, peppu, polvet, varpaat – lastenlaulu sai myös yleisön innostumaan.

Lue lisää teemakummiudesta

Lindorffin kouluhanke Liberiassa etenee

Mon, 07 May 2012 06:40:46 GMT

Lindorffin viestintä- ja markkinointijohtaja Mikko Sirkiä kävi helmikuussa Liberiassa tutustumassa Planin ja Lindorffin yhteiseen kouluhankkeeseen. Koulu elämää varten – hankkeen avulla 300 liberialaista lasta saa oman koulun lisäksi myös oppimateriaalit ja koulutetut opettajat.

Matkallaan Sirkiä tapasi paikallisia päättäjiä, opettajia ja lapsia.

Ensimmäisen päivän matkaohjelmaan kuului vierailu Plan Liberian toimistossa, jossa esiteltiin Planin toimintaa sekä paikallisia hankkeita. Vierailijat saivat myös kattavan selvityksen Liberian nykytilanteesta. Ministeritason tapaamisessa opetusministeriössä keskusteltiin haasteista ja ongelmista, joita koulutuksen järjestämiseen liittyy Liberiassa.

-Yksi suurimmista ongelmista on pula pätevistä opettajista sekä opettajien koulutuspaikkojen vähäisyys. Toivottavasti opettajan ammatti muuttuu houkuttelevammaksi nyt kun heidän palkkojaan on korotettu merkittävästi. Toinen suuri haaste on tyttöjen saaminen kouluun ja etenkin heidän siellä pysyminen, Mikko Sirkiä luettelee tapaamisen antia.

Liberian korkea työttömyysaste, yli 85 prosenttia, vaikeuttaa opettajien saamista maakuntiin myös toisellakin tasolla. Perheelliset opettajat eivät lähde töihin alueille, missä heidän puolisoilleen ei löydy työpaikkoja. Myös asunnoista on kova pula. Vaikka maan tilanne on jo kohenemaan päin, on infrastruktuuri vielä kehittymätön vuosia kestäneen sisällissodan seurauksena.

Lindorffilaiset vierailivat kolmessa koulussa. Yangayan koulun ala- ja yläasteella on yhteensä 529 oppilasta. Liberiassa koulut ovat sotien jälkeen vielä harvassa, niinpä tässäkin koulussa on oppilaita 20 lähikaupungin alueelta.

- Koulun ala-aste on perustettu Planin tuella. Se on juuri samanlainen, kuin mitä Lindorffin tuella ollaan rakentamassa Lofaan, kertoo Sirkiä innoissaan.

Kouluvierailulla Sirkiälle selvisi kehitysyhteistyön haasteellisuus. Paikallisten päättäjien tapaamisessa oli mukana 23 henkilöä – kaupungin johtoa, kyläpäälliköitä, viranomaisia, vanhempia ja opettajia. Kuin yhdestä suusta kaikki kiittelevät Plania koulusta, mutta samaan hengenvetoon annettiin useita parannusehdotuksia ja toiveita.

- Tiedän, että Planin toiminta perustuu pitkäjänteiseen työhön. Kun järjestö rakentaa koulun, tarkoitus on, että yhteisö vähitellen ottaa itse vastuuta sen toiminnasta. Näin toiminta jatkuu senkin jälkeen, kun Plan on jo poistunut alueelta. Tässä onkin haastetta, pohdiskelee Sirkiä.

Viimeisenä matkapäivänään Sirkiä ja muut lindorffilaiset saivat kuulla, että sopimus kolmen koulun rakentamisesta Saleyean piirikuntaan oli allekirjoitettu. Yksi näistä kouluista rakennetaan Lindorffin tuella.

Plan aloitti ohjelmatyön Liberiassa vuonna 1982. Maan sisällissodan takia työ jouduttiin lakkauttamaan vuonna 1993, mutta toiminta alkoi jälleen vuonna 2006. Toiminnan painopiste on sodan jälkivaikutuksista kärsivien lapsien auttaminen. Planin työ kohdistuu muun muassa koulutuksen parantamiseen, tyttöjen oikeuksiin sekä lasten ja nuorten yhteiskunnallisen osallistumisen tukemiseen. Planilla on tällä hetkellä 5251 kummilasta Liberiassa.

Lindorff on tukenut Planin toimintaa vuodesta 2003 lähtien ja se vastaa Planin koordinoiman Koulu elämää varten – kouluhankeen rahoituksesta. Lindorffilla myös henkilöstö on vahvasti sitoutunut kolmivuotiseen hankkeeseen, sekä henkilökohtaisten lahjoitusten että tapahtumien järjestämisen kautta.

Lue lisää Planin ja Lindorffin yhteistyöstä

Plan: Egyptin uusi lapsiavioliittolakiehdotus on askel taaksep�in

Markku Liukkonen — Fri, 04 May 2012 07:21:15 GMT

Kansainvälinen kehitysyhteistyöjärjestö Plan on huolissaan Egyptin parlamentin esittämästä uudesta avioliittolakiesityksestä.

Egyptin parlamenttiin on tuotu lakialoite, jonka perusteella tyttöjen laillinen avioitumisikä laskettaisiin nykyisestä kahdeksastatoista vain neljääntoista ikävuoteen.

Egyptin kansallinen naisjärjestö NCW on jo vedonnut Egyptin parlamenttiin, jotta se keskeyttäisi naisten perusoikeuksia rikkovan lain käsittelyn.

Taantumuksellinen laki

Lasten oikeuksia vahvasti Afrikassa ajava Plan International painottaa lakiesityksen olevan taantumuksellinen sekä loukkaus tyttöjen ihmisoikeuksia kohtaan.

Plan Egypti oli vahvasti mukana lakimuutosprosessissa vuonna 2008, kun avioikä nostettiin kahdeksaantoista. Egyptin uuden miesvaltaisen hallituksen toimet ovat kuitenkin herättäneet kysymyksiä tämän hetkisestä naisten ja lasten ihmisoikeustilanteesta.

- Plan Egypti tukee lasten oikeuksia nojaten lasten oikeuksien yleissopimukseen, jonka mukaan jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Aikaisemmasta lakimuutoksesta huolimatta lapsiavioliitot ovat Egyptissä edelleen yleinen ilmiö. Plan Egypti taistelee voimakkaasti tätä epäkohtaa vastaan, kertoo Plan Egyptin johtaja Ayman Zadek.

Liian varhainen avioliitto polkee perusoikeuksia

Plan Egypti pitää lapsiavioliittoja törkeänä loukkauksena ihmisoikeuksia kohtaan. Tämä erittäin vahingollinen perinne on lapsiin kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa, joka koskee varsinkin tyttöjä.

Zadekin mukaan ennenaikainen avioliitto altistaa tytöt perheväkivallalle, aiheuttaa teiniraskauksia sekä estää tyttöjen koulunkäyntiä, jolloin taloudellisesti turvattu itsenäinen tulevaisuus on lähes mahdotonta saavuttaa.

– Liian nuorella iällä solmitut avioliitot aiheuttavat tytöille niin fyysisiä kuin psyykkisiä ongelmia. Kesken jääneet opinnot edesauttavat tyttöjen syrjäytymistä yhteiskunnasta ja tällöin köyhyyden kierrettä ei saada katkeamaan, toteaa Zadek.

Planin maailmanlaajuinen Koska olen tyttö -kampanja pyrkii ehkäisemään varhaisavioliittoja ja liian varhaisia raskauksia, sekä vaikuttamistyöllä edistämään laadukasta koulutusta ja sukupuolten tasa-arvoa.

Lue lisää Koska olen tyttö -kampanjasta

Ida Aarnio voitti Mik� minusta tulee isona? -kirjoituskilpailun

Maria Miro — Fri, 27 Apr 2012 12:41:29 GMT

Ida Aarnio , 19, on valittu Mikä minusta tulee isona? -kirjoituskilpailun voittajaksi.

Kehitysyhteistyöjärjestö Plan ja kirjanjulkaisupalvelu BoD™ – Books on Demand GmbH järjestivät alle 20-vuotiaille tytöille kirjoituskilpailun unelmien kunniaksi. Kilpailuun toivottiin tekstejä, joissa nuoret tytöt pohdiskelevat tulevaisuudenhaaveitaan, ammatinvalintaansa ja lähtökohtia haaveidensa toteuttamiselle. Siihen tuli 104 tekstiä 9–20-vuotiailta tytöiltä. Tuomaristoon kuuluivat BoD Suomen aluevastaava Elina Peltola, Plan Suomen viestintäjohtaja Anna Könönen ja Plan Suomen tiedottaja Iida Riekko.

Voittaja Ida Aarnio käsittelee tekstissään Elämänkokemuksesta ammatiksi? rehellisesti ja koskettavasti lapsuutensa ja nuoruutensa vaikeuksia ja sitä, kuinka on löytänyt tahtoa ja voimaa tukea muita nuoria. Palkkioksi hän saa kirjoittaa oman kirjan, jonka toimittamisessa hän saa apua kustannusalan ammattilaisilta.

BoD julkaisee kirjan 15 parhaasta tekstistä. Teos tulee myyntiin kirjakauppoihin ja verkkokauppoihin kesän 2012 aikana. Sen myynnistä saadut tuotot lahjoitetaan Planin Koska olen tyttö -kampanjaan, joka parantaa erityisesti maailman köyhimpien tyttöjen koulutusta ja suojelua.

Lumoava Plan J��gaala herkisti yleis�n Espoossa

Fri, 20 Apr 2012 19:30:53 GMT

Espoon Barona Areena herkistyi torstaina Laura Lepistön jäähyväisesityksestä ja monesta muusta Plan Jäägaalan koskettavasta hetkestä. Gaalassa musiikkimaailman kuumimmat tähdet esiintyivät yhdessä valovoimaisimpien luistelijoiden kanssa kehitysmaiden tyttöjen hyväksi.

Plan Jäägaala - Koska olen tyttö nähdään MTV3-kanavalla la 21.4. klo 19.30 sekä uusintana tiistaina 24.4. klo 13.55. Näiden kuvien avulla voi jo virittäytyä gaalatunnelmiin!

Lue lisää Plan Jäägaalasta

Anna Eriksson ja Laura Lepistö.

Laura Lepistö.

The Rasmus ja Matthias Versluis.

Matthias Versluis.

The Rockettes.

The Overtones.

Julian Lagus ja The Rockettes.

Timo Kotipelto & Jäägaalan Houseband.

Alisa Mikonsaari ja Cecilia Törn.

Jippu ja Viktor Zubik.

Viktor Zubik.

Tuure Kilpeläinen yhtyeineen.

Olesia Karmi ja Max Lindholm.

Henna Lindholm ja Ossi Kanervo.

Kiira Korpi Jäägaalan lehdistötilaisuudessa.

The Rasmuksen Lauri Ylönen, Chisu ja illan toinen juontaja Sami Sykkö poseerasivat lehdistötilaisuudessa.

Nigerin tyt�t joutuvat liian aikaisin avioon

Tue, 17 Apr 2012 08:01:19 GMT

Nigerissä kolme neljästä tytöstä joutuu naimisiin ennen täysi-ikäistymistään. Varhaisavioliitto katkaisee koulutien ja tuo usein mukanaan väkivaltaa. Plan Niger tukee tyttöjä pysymään koulussa.

– Jouduin naimisiin, kun olin 13-vuotias. Sulhaseni oli 23-vuotias. Kun naimisiinmenosta oli päätetty, lopetin koulunkäynnin, kertoo nigeriläinen Salamatou, 24.

Salamatou tiesi, ettei hääpäivä merkitse nigeriläisille teinitytöille onnea tai toiveiden täyttymystä. Vaikeudet alkoivat heti hääyönä, kun kokematon tyttö yritti paeta sulhasen makuuhuoneesta ja sukulaisnaiset patistivat morsiamen kerran toisensa jälkeen takaisin.

Avioliitto oli väkivaltainen, ja mies raiskasi Salamatoun monta kertaa. Lopulta mies jätti Salamatoun, ja tämä jäi yksin pienen poikansa kanssa.

Nuori äiti sai tukea Plan Nigerin työntekijöiltä, ja elättää nyt itsensä ja kymmenvuotiaan poikansa. Hän kannustaa lastaan käymään koulua. Sitä mahdollisuutta hän ei itse saanut.

Varhaisavioliitto katkaisee lapsuuden

Salamatoun tarina ei ole harvinainen. Joka vuosi noin kymmenen miljoonaa alle 18-vuotiasta tyttöä menee naimisiin, usein pakotettuina. Kaikkein köyhimmissä maissa joka seitsemäs tyttö joutuu vihille jo alle 15-vuotiaana, monissa maissa sitäkin nuorempana. Yleisimpiä lapsiavioliitot ovat Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, missä 60 prosenttia 15–19-vuotiaista tytöistä on naimisissa. Nigerissä jopa kolme neljästä alaikäisestä tytöstä on avioitunut.

Kun tyttö naitetaan alaikäisenä, hän ei pääse kouluun. Lapsivaimon päivä kuluu lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen sijaan kotitöissä.

Ilman koulua tytön elämänpiiri kaventuu. Tyttö ei opi tietoja ja taitoja, joilla voisi huolehtia omasta ja perheensä toimeentulosta tai kehittää yhteisöään. Siksi varhaisavioliitot syventävät köyhyyden kierrettä.

Kouluttamaton lapsivaimo jää myös vaille perustietoa omasta terveydestään ja sen vaalimisesta. Hän ei opi tunnistamaan seksuaalioikeuksiaan eikä osaa vaatia ehkäisyä ja suojaa sukupuolitaudeilta. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa 15–19-vuotiaiden tyttöjen riski saada hiv-tartunta on jopa kuusi kertaa suurempi kuin samanikäisillä pojilla.

Myös varhainen äitiys on riski tytön terveydelle. Alle 15-vuotiaalla on viisinkertainen ja 15–19-vuotiaalla kaksinkertainen riski kuolla raskauden ja synnytyksen aikana 20-vuotiaaseen verrattuna. Lapsiavioliittojen yleisyydestä – ja vaarallisuudesta – kertoo jo se, että raskaus ja synnytys ovat teini-ikäisten tyttöjen yleisimmät kuolinsyyt.

Kouluttamattomuus altistaa lisäksi perheväkivallalle ja seksuaaliselle hyväksikäytölle. Mitä nuorempana tyttö on joutunut naimisiin, sitä todennäköisemmin hän uskoo, että lyöminen, potkiminen ja raiskaaminen kuuluvat vaimon osaan.

Plan tukee tyttöjä toteuttamaan haaveensa

14-vuotias nigeriläistyttö Rabi oli vähällä jakaa Salamatoun ja miljoonien muiden tyttöjen kohtalon.

– Isoäitini päätti, että minun pitäisi mennä naimisiin. Jos en tekisi niin, joutuisin lähtemään kodistani, hän kertoo.

Rabi pelästyi, sillä hän oli kuullut ikäviä tarinoita naimakaupoista, ja pakeni paikallisten viranomaisten luo. Nämä ohjasivat Rabin Planin työntekijöiden luo, ja Planin avulla Rabin onnistui välttää avioliitto. Nyt hän asuu tätinsä luona, käy koulua ja haaveilee korkeakoulututkinnosta.

Rabi on mukana Planin Imagine-hankkeessa, joka torjuu varhaisavioliittoja ja pitää tyttöjä koulussa. Plan muun muassa parantaa koulujen turvallisuutta, kouluttaa opettajia, rakentaa kouluja ja parantaa vanhoja koulutiloja. Järjestö myös valistaa perheitä ja yhteisöjä tyttöjen koulutuksen tärkeydestä ja varhaisavioliittojen haitoista.

– Ilman Imagine-hanketta olisin tuskin voinut jatkaa opintojani, sanoo 14-vuotias Sa’adatou, jonka kaksi vanhempaa siskoa naitettiin teini-ikäisinä.

Nyt Sa’adatoun vanhemmat ovat ymmärtäneet, että tytön on hyvä käydä koulunsa loppuun ja mennä naimisiin ja tulla äidiksi vasta sitten, kun hän on siihen valmis.

– Haluaisin minkä tahansa työn, joka toisi minulle palkkaa, jolla voisin auttaa vanhempiani. Näin he näkisivät, että se on Imagine-hankkeen hedelmä, Sa’adatou kertoo.

Lisää tarinoita varhaisavioliitoista ja nigeriläisten tyttöjen elämästä Plan Jäägaalassa.

Plan Jäägaala – Koska olen tyttö luistellaan Espoon Barona Areenalla 19.4.2012 klo 18.30. Tule mukaan Baronalle tai katso Jäägaala MTV3-kanavalta la 21.4. klo 19:30!

Lue lisää Jäägaalasta

Lue lisää Planin Niger-keräyksestä

Kehityskysymykset ovat t�rkeit� von Hertzenin veljeksille

Fri, 13 Apr 2012 10:42:13 GMT

Planin tukeminen on tuttua Von Hertzen Brothersille, sillä progressiivista rockia soittava yhtye esiintyi jo vuonna 2006 Plan-ilta lapselle -ohjelmassa. Jäägaalassa veljekset Kie, Mikko ja Jonne von Hertzen esiintyvät ensimmäistä kertaa yhdessä taitoluistelijoiden kanssa kehitysmaiden tyttöjen hyväksi.

– Esiintymisestä tulee varmasti mieleenpainuva ja täysin omansalainen kokemus. Kohmeiset sormet kitaran kaulalla vaatisivat epäilemättä hieman erityistarkkaavaisuutta, mikä voi olla ongelma, kun katse on nauliintunut jäällä liukuvaan koreografiaan, kitaristi-laulaja Kie arvioi.

Hän on ollut pitkään Plan-kummi, ja kehitysyhteistyöjärjestön työ on muutenkin tuttua perheelle. Veljesten isä Hasse von Hertzen on työskennellyt vuosia Planin vapaaehtoisena kääntäen suomalaisten kummien ja kehitysmaissa asuvien kummilasten kirjeenvaihtoa.

– Faijalla on eläkkeellä ollut aikaa puuhata uusien asioiden kanssa. Mikko on ollut Intian-vuosinaan äiti Amman organisaation kautta paljon mukana hyväntekeväisyyskuvioissa. Oma Plan-kummiuteni taas sai alkunsa reissuista Väli- ja Etelä-Amerikkaan, missä pääsin kurkistamaan Kepan ja Kehitysmaayhdistys Pääskyjen kautta pikkiriikkisen vapaaehtoistyön maailmaan, Kie kertoo perheensä kiinnostuksesta kehityskysymyksiin.

Von Hertzenin veljekset ovat matkustelleet ympäri maailmaa ja nähneet omin silmin, ettei kaikilla maailman lapsilla ole tasavertaisia mahdollisuuksia.

Kien mieleen on painunut erityisesti muutaman viikon jakso, jonka hän vietti yli kymmenen vuotta sitten Perun pääkaupungissa Limassa köyhille tarkoitetussa lastentarhassa.

– Se vimma ja tunteen palo, millä lastentarhan isättömät lapset takertuivat välittömästi kiinni uuden kalpeanaamaisen tulokkaan lahkeeseen, liikutti syvältä, hän muistelee.

Plan Jäägaala – Koska olen tyttö Barona Areenalla Espoossa to 19.4. klo 18.30 alkaen. Jäägaala MTV3-kanavalla la 21.4. klo 19.30.

Lue lisää Planin Jäägaalasta

Jäägaalan traileri, mukana myös von Hertzenit:

Plan Indonesia varmistaa lasten turvallisuuden maanj�ristyksen j�lkeen

Thu, 12 Apr 2012 09:25:18 GMT

Planin ohjelma-alueet Indonesiassa ja muualla Intian valtameren alueella säästyivät pahoilta tuhoilta eilisessä maanjäristyksessä.

Indonesiassa, Acehin maakunnan edustalla tapahtui eilen voimakas 8,6 Richterin maanjäristys. Sitä seurasi voimakas jälkijäristys. Järistysten vuoksi Intian valtameren alueella annettiin tsunamivaroitus, joka purettiin illan aikana, sillä tuhoisia tsunameita ei syntynyt.

Vaikka tuhot jäivät paljon pelättyä pienemmiksi, Plan Indonesia on lähettänyt tänään torstaina hätäapujoukon Acehin maakuntaan arvioimaan, millaista avustusta Acehissa tarvitaan järistyksen jälkeen. Plan on varautunut jakamaan ruoka-apua ja muita tarvikkeita maanjäristyksen koettelemille yhteisöille.

Kuolonuhrien määräksi on tähän mennessä vahvistettu viisi. Plan seuraa tilannetta Acehin lisäksi Mentawain ja Pariaman alueilla Sumatralla.

Keskiviikon maanjäristys ja tsunamivaroitus toivat monen mieleen vuoden 2004 tapaninpäivän tsunamin, joka iski tuhoisimmin juuri Acehiin. Tsunami vaati 200 000 kuolonuhria, joista 170 000 oli indonesialaisia.

Indonesian saarivaltio sijaitsee mannerlaattojen liittymäkohdassa, joka on maailman maanjäristysaltteinta aluetta. Köyhyyden vuoksi Indonesia on erityisen haavoittuvainen katstrofeille. Plan pyrkii turvaamaan lasten terveyden, turvallisuuden ja kouluunpääsyn myös kriisitilanteissa.

– Lapset ovat katastrofeissa kaikkein heikoimmassa asemassa. Plan Indonesia haluaa varmistaa, että lasten perustarpeista huolehditaan kaikissa oloissa, sanoo Plan Indonesian maajohtaja Nono Sumarsono.

Plan on työskennellyt Indonesiassa vuodesta 1969, ja maassa on noin 50 500 Plan-kummilasta. Suomalaisiin Plan-kummeihin ollaan tarvittaessa yhteydessä, mikäli maanjäristykset ovat vaikuttaneet kummilasten elämään.

Indonesian maakortti

The Rasmus soittaa Planin J��gaalassa uusia biisej�

Tue, 10 Apr 2012 10:12:48 GMT

The Rasmus tekee tänä keväänä näyttävän paluun neljän vuoden levytystauon jälkeen. Yhtyeen uusi albumi The Rasmus julkaistaan 18. huhtikuuta.

The Rasmuksen laulaja Lauri Ylönen esiintyi viime keväänä Plan Jäägaalassa sooloartistina. Tapahtumasta jäi mieluisat muistot.

– Tunnelma oli eteerinen ja unenomainen. Oli kiinnostavaa soittaa “oudossa” ympäristössä. Ja tietenkin paikalla oli paljon nättejä tyttöjä, mikä on aina hyvä asia, Lauri sanoo.

Nyt Espoon Barona Areenan lavalla nähdään koko yhtye, joka odottaa innoissaan tuoreen materiaalinsa esittämistä ja yhteisesiintymistä Suomen eturivin luistelijoiden kanssa.

– Kivaa päästä soittamaan uusia biisejä isolle lavalle. Toivomme että tytöillä on aikaa opettaa meille piruetti ja kuutoisaxeli, Lauri maalailee.

– Soitamme ainakin ensimmäisen sinkkumme I’m A Mess ja mahdollisesti toisenkin kappaleen uudelta levyltämme. I’m A Mess -kappaleessa on nostattava fiilis, ja uskon, että siihen on hyvä luistella.

Maailmanlaajuisesti 3,5 miljoonaa albumia myyneellä The Rasmuksella on edessään kiireinen vuosi. Toukokuussa käynnistyy Euroopan-kiertue. Yhtyeeltä liikenee kuitenkin aikaa myös Plan Jäägaalalle, sillä kehitysmaiden lasten – niin tyttöjen kuin poikienkin – elinolojen kohentaminen on lähellä The Rasmuksen muusikoiden sydäntä.

– Kehitysmaiden lasten oloissa on monessa suhteessa parantamisen varaa. Hienoa olla mukana tukemassa toimintaa, Lauri sanoo.

Plan Jäägaala - Koska olen tyttö luistellaan Barona Areenalla Espoossa 19.4. klo 18.30 alkaen. Jäägaala on MM-pronssimitalisti Laura Lepistön jäähyväisnäytös.

Lue lisää Jäägaalasta

Lauri Ylönen tasapainoilee myös Plan Jäägaalan trailerissa:

Sahelin alueen ruokakriisi vaikuttaa tuhansien kummilasten el�m��n

Thu, 05 Apr 2012 10:48:33 GMT

Länsi-Afrikassa kärsitään vakavasta humanitaarisesta kriisistä. Tšad, Mali, Mauritania, Burkina Faso ja varsinkin Niger sekä Kamerunin pohjoisosa kärsivät laajasta ruokapulasta.

Alueen huono sato on viimeisin käänne pitkään jatkuneiden ongelmien ketjussa: myöhästyneet ja arvaamattomat sateet, toistuva kuivuus, alhaiset tuotantonäkymät ja korkea polttoaineen hinta ovat ajaneet alueen katastrofin partaalle.

Sahelin alueen ahdinkoa lisää entisestään Malin konflikti ja vallankaappaus, joka on pakottanut kymmenet tuhannet ihmiset pakenemaan kodeistaan. Esimerkiksi Nigerin vastaisella rajalla yli 25 000 pakolaista on pyrkimässä maahan, jonka seuraava sato tulee ennusteiden mukaan jäämään kymmenesosaan normaalista.

Plan reagoi nopeasti

Tilanne on erittäin hälyttävä muun muassa Kamerunin itäisessä ja pohjoisissa provinsseissa, missä kansainvälisellä Planilla on lähes 17 000 kummilasta.

Plan Suomi ottaa tarvittaessa yhteyttä suomalaisiin kummeihin, joiden kummilasten elämään Sahelin ruokakriisi on vaikuttanut.

Peruselintarvikkeiden puute on johtanut hallitsemattomaan ruoan hinnan nousuun, tällöin kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien mahdollisuudet ravinnon hankkimiseen ovat olemattomat.

Useilla alueilla myös lapsikuolleisuus on kohonnut hälyttävästi. Varsinkin Kamerunin pohjoiset provinssit, joissa terveysindikaattorit ovat maan heikoimmat, kärsivät vaikeasta ravintokriisistä.

– Meidän on toimittava välittömästi. Muuten voimme menettää kokonaisen sukupolven, varoittaa Planin Nigerin maajohtaja Rheal Drisdelle.

Alueella asuvien ihmisten terveyttä ja hyvinvointia uhkaavat myös viime vuonna puhjenneet kolera- ja keltakuume-epidemiat. Nigerissä yli 6 miljoonaa ihmistä kärsii ruoan puutteesta, heistä lähes 2 miljoonaa tarvitsee kiireellistä ruoka-apua.

Plan reagoi tilanteeseen nopeasti

Toimittamalla elintarvikkeita, ruokaa ja lääkkeitä lasten ja naisten hoitoon.
Hankkimalla erityisruoka-annoksia aliravitsemuksesta kärsiville lapsille.
Tarjoamalla ravinto- ja hygieniakoulutusta paikallisissa terveyskeskuksissa.
Tarkkailemalla akuutin aliravitsemuksen kohteena olevia lapsia sekä raskaana olevia ja imettäviä naisia, sekä suunnittelemalla tarkoin kohdennettuja toimia tilanteen hillitsemiseksi.

Planin video kertoo tilanteesta Nigerissä:

Suomen Plan auttaa Nigerin lapsia

Auta Nigerin ruokapulasta kärsiviä! Suomen Plan on avannut katastrofikeräyksen Nigerin lapsille.

Tee kertalahjoitus verkossa tai keräystilille IBAN: FI90 1279 3000 5131 56, viite 101 5302 17.
Soita lahjoitusnumeroon 0600-91910 10€ (10,21 € / puhelu + pvm.)
Ryhdy kummiksi tai säännölliseksi lahjoittajaksi.

Lue lisää Nigerin tilanteesta

Nigerin maakortti

Sotilasvallankaappaus riepottelee Malia

Wed, 28 Mar 2012 11:12:41 GMT

Planin kummitoiminta Malissa on tällä hetkellä pysähdyksissä sotilasvallankaappauksen takia. Sotilasjuntta otti maassa vallan viikko sitten.

Upseerit syrjäyttivät Malin nykyisen presidentin Amadou Toumani Touren vain kuukautta ennen huhtikuuksi suunniteltuja presidentinvaaleja. Armeija on ollut tyytymätön hallinnon tapaan hoitaa konfliktia pohjoisen tuareg-kapinallisten kanssa. Tuareg-kapinalliset ovat vuoden alusta kiihdyttäneet hyökkäyksiään ja vallanneet useita Pohjois-Malin kaupunkeja.

Vallan ottanut armeija on ilmoittanut varmistavansa ensin kansallisen turvallisuuden ja järjestävänsä sitten vaalit, joissa valituille elimille se luovuttaa vallan. Ennen kaappausta valtaa on Malissa jaettu demokraattisin menetelmin yli 20 vuoden ajan. Malin poliittiset ryhmät ja ulkovallat ovat tuominneet kaappauksen kovin sanoin.

Armeijan keskittyminen pääkaupunkiin Bamakoon on antanut tilaa kapinallisille, jotka ovat kiihdyttäneet hyökkäyksiään ja saanet haltuunsa uusia kaupunkeja. Tilanne Malissa jatkuu epävakaana.

Levottomuudet vaikuttavat Planin toimintaan maassa. Planin maatoimisto Bamakossa on toistaiseksi suljettu, ja toiminta ohjelma-alueilla jatkuu normaalia hitaammin tiukennettujen turvatoimien takia.

Kummitoiminta Maliin on toistaiseksi pysähdyksissä. Myöskään kummipostia ei pystytä toimittamaan perille, ennen kuin tilanne selkenee.

Valtataistelu ei ole toistaiseksi vaikuttanut Planin kummilasten arkielämään. Suomalaisilla on Malissa reilut 400 Plan-kummilasta. Plan Suomi ottaa tarvittaessa yhteyttä suomalaisiin kummeihin, joiden kummilasten elämään Malin tilanne on vaikuttanut.

Malin maakortti

Laura Lepist� luistelee j��hyv�isn�yt�ksens� Plan J��gaalassa

Mon, 26 Mar 2012 11:27:44 GMT

Plan Jäägaalassa on luvassa paitsi upeita myös haikeita hetkiä, sillä Laura Lepistön jäähyväisnäytös nähdään Barona Areenalla torstaina 19.4.

Suomen kaikkien aikojen menestynein naistaitoluistelija Laura Lepistö, 23, lopettaa kilpailu-uransa pitkän pohdinnan tuloksena. Loistavana hyppääjänä ja askeltaiturina tunnetun Lauran uralle mahtuivat muun muassa MM-pronssimitali vuonna 2010 ja EM-kultamitali vuonna 2009. Laura kertoo päätöksen olevan monen syyn summa, vaikka se kulminoituukin jalkaongelmiin, jotka ovat vaivanneet häntä jo lähes kaksi vuotta.

– Yritin tehdä paluuta monta kertaa, mutta tuntuu kuin matto olisi aina vedetty jalkojen alta. Jalat eivät kestäneet kovaa harjoittelua. Päätös on ollut minulle itselleni melko selvä jo koko talven, vaikka halusinkin jättää takaportin auki mahdollisimman pitkään, kertoo urheilija, joka ei halunnut jatkaa uraansa säästöliekillä.

– Minulla on aina ollut kova asenne harjoitteluun ja olen nauttinut työnteosta. Ei olisi ollut järkeä jatkaa tätä hommaa puoliteholla. 80 prosenttia lasissa ei olisi riittänyt minulle, koska olen tottunut tekemään töitä 150 prosentin teholla.

Laura Lepistö loisti vuoden 2011 Plan Jäägaalassa.

Perhe ja ystävät tukivat Lauraa jalkakivuissa ja lopettamisratkaisussa.

– Asioita pohdittuani olen todennut, että olen saanut kaiken, mitä urheilu-uraltani olen halunnut, ja itse asiassa saavuttanut paljon enemmänkin, kuin ikinä osasin haaveillakaan. Voin siis olla vain ja ainoastaan onnellinen ja ylpeä saavutuksistani sekä niistä kaikista ainutlaatuisista hetkistä, joita olen saanut kokea urallani.

Laura ei aio luopua kokonaan rakastamastaan lajista, vaikka kilpaura onkin päätöksessä. Hänen jäähyväisnäytöksensä nähdään 19.4. Plan Jäägaalassa, jossa Laura esiintyy maan muiden eturivin taitoluistelijoiden sekä huippuartistien kanssa. Hän on mukana gaalassa jo kolmatta kertaa.

– Plan Jäägaala on Suomessa ainutlaatuinen tapahtuma. Joka kerralla on ollut ihanaa luistella huippuartistien livemusiikin tahtiin. Odotan todella hyvillä mielin yleisön eteen pääsemistä. Kun pääsin viime keväänä Plan Jäägaalassa luistelemaan yleisön eteen loukkaantuneena vietetyn talven jälkeen, kyyneleet eivät olleet kaukana. Jäägaalassa on aina ollut ihana yleisö, ja tapahtuman tekijöillä on ollut hieno yhteishenki, Laura kiittelee.

Hän esiintyy Plan Jäägaalassa erityisen mielellään siksi, että kehitysmaiden tyttöjen asemasta on tullut urheilijalle sydämenasia. Erityisesti Laura haluaa edistää tyttöjen koulutusta.

– Suomessa koulutus on itsestäänselvyys, mutta kehitysmaiden tytöille se ei sitä ole. Itse olen aina tykännyt käydä koulua, ja olen panostanut siihen harjoitus- ja kisa-aikatauluista huolimatta. Koulunkäynti on tärkeää jo ihmisenä kasvamisen kannalta, pohtii Laura, joka aikoo keskittyä nyt kauppatieteen opintoihin. Muuten tulevaisuus on vielä auki.

– On ollut ihana huomata, miten sen vain tuntee, kun päätös on oikea – tietyn ajanjakson onnistunut päätös ja uuden alku. Olen aivan varma, että elämä tarjoaa haasteita ja kaikkea ihanaa jatkossakin.

Plan Jäägaala – Koska olen tyttö to 19.4. klo 18.30 Espoon Barona Areenalla.

Liput Lippupalvelusta 35/20 €. Perhepaketti (2+2) 100 €.

Plan Jäägaala nähdään MTV3-kanavalla la 21.4. klo 19.30.

Katso Laura Lepistön esitys viime kevään Plan Jäägaalassa Bai Kamara Jr:n Rise-kappaleen tahtiin:

Vakava ruokapula uhkaa Nigeriss� lasten terveytt�

Milja Komulainen — Thu, 22 Mar 2012 13:25:35 GMT

Plan Suomi on avannut katastrofikeräyksen Nigerin ruokapulasta kärsivien lasten auttamiseksi ja laajamittaisen katastrofin torjumiseksi.

– Hätäavulla on äärimmäinen kiire. Osa nigeriläisperheistä näkee jo nyt nälkää, ja he tarvitsevat välitöntä ruoka-apua. Vetoamme nyt suomalaisiin: tuhansia henkiä voidaan säästää ja laaja humanitaarinen katastrofi voidaan vielä torjua, jos toimimme heti, sanoo Maritta Niskanen-Tamiru, Plan Suomen humanitaarisen avun erityisasiantuntija.

Plan ja kuusi muuta kansainvälistä järjestöä ovat vedonneet kansainväliseen yhteisöön, jotta katastrofin torjuntaan saataisiin pikaisesti varoja. Sahelin alueen ruokakriisi uhkaa noin 13 miljoonaa länsi- ja keskiafrikkalaista ihmistä. Yli miljoonaa alle viisivuotiasta lasta uhkaa vakava aliravitsemus. Yksin Nigerissä yli kuusi miljoonaa ihmistä on vaarassa nähdä nälkää, ja heistä jo kaksi miljoonaa tarvitsee välitöntä ruoka- ja hätäapua.

Järjestöjen tuore tarvekartoitus osoittaa, että läntisessä ja itäisessä Nigerissä 70–90 prosenttia ihmisistä arvioi ruokavarantojensa loppuvan ennen syksyn sadonkorjuuta. Kaikki kartoitukseen osallistuneet perheet ovat jo pienentäneet ruoka-annoksiaan, koska ruokaa ei ole riittävästi.

– Suurimmassa hädässä ovat lapset sekä raskaana olevat ja imettävät äidit. Kriisitilanne ajaa lapsia, varsinkin tyttöjä, pois koulusta ja altistaa lapset myös ihmisoikeusrikkomuksille, kuten pakkotyölle ja varhaisavioliitoille, jopa ihmiskaupalle. Varhaislapsuuden puutteellinen ravinto vaikuttaa lapsen koko tulevaisuuteen, sillä se heijastuu aivojen rakenteeseen ja kognitiivisiin kykyihin, Niskanen-Tamiru muistuttaa.

– Jokaisella lapsella on oikeus ruokaan, veteen, koulunkäyntiin ja suojeluun, ja ruokapula uhkaa näiden oikeuksien toteutumista.

Hätäapua pikkulapsille ja äideille

Maanviljelyksestä riippuvaiset nigeriläiset ovat tottuneet ruuan niukkuuteen ennen sadonkorjuuta. Tavallisesti ruokavarannot alkavat huveta vasta touko-kesäkuussa, mutta viime vuoden satokausi epäonnistui kuivuuden, epäsäännöllisten sateiden, maailmanlaajuisesti kohonneen ruoan hinnan ja tuhoeläinten vuoksi. Noin kolmannes Nigerin väestöstä on edelleen veloissa vuoden 2009 epäonnistuneen sadon takia. Maanviljelijät ovat alkaneet myydä karjaansa saadakseen ruokaa, ja karjan hinta on romahtanut. Kotieläimille ei myöskään riitä ravintoa.

Naapurimaiden epävakaisuus pahentaa tilannetta. Rahalähetykset ovat hiipuneet, kun työskentely naapurimaissa on vaikeutunut, ja Malin konfliktin pakolaiset kuluttavat ruokavarantoja. Myös malilaispakolaiset ovat kipeästi kriisiavun tarpeessa.

– Kuten valtaosa maailman katastrofeista, tämäkin on unohdettu kriisi, jonka syyt ja seuraukset juontavat kauas. Plan ennaltaehkäisee katastrofeja, toimii välittömästi kriisitilanteessa ja tukee yhteisöjä pitkäjänteisesti toipumisessa ja jälleenrakennustyössä. Humanitaarisen työmme keskiössä on lasten terveyden, turvallisuuden ja koulunkäynnin turvaaminen, Maritta Niskanen-Tamiru sanoo.

Plan työskentelee Nigerin lounaisosassa Tillaberin ja Dosson alueilla, jotka kärsivät vakavasta ruokapulasta. Järjestön tavoite on toimittaa apua noin 600 000 ihmiselle. Plan pyrkii erityisesti varmistamaan äitien ja lasten riittävän ruoan saannin sekä tukemaan perheitä pysymään kodeissaan, jolloin lapset pystyvät käymään koulua. Plan on jo alkanut jakaa lisäravintoa imettäville ja raskaana oleville naisille sekä alle viisivuotiaille lapsille. Plan on myös varautunut järjestämään kouluruokailuja Dosson ja Tillaberin koulussa, laajentamaan ruoka-avun jakamista haavoittuvimmassa asemassa oleville perheille ja tukemaan toimeentuloa 144 kylässä Dossossa ruokakupongeilla seuraavien kuukausien aikana. Hätäapusuunnitelman toteuttamiseksi tarvitaan pikaisesti lisää rahaa.

Plan on toiminut Nigerissä vuodesta 1998. Suomalaisilla on Nigerissä 351 Plan-kummilasta, joiden kummeihin järjestö ottaa tarvittaessa yhteyttä. Planin työ Nigerissä painottuu lasten koulutuksen, terveyden, kasvuympäristön ja osallistumismahdollisuuksien parantamiseen. Viimeisten viiden vuoden aikana Plan on jakanut Nigerissä ruoka-apua noin 400 000 ihmiselle.

Nigerin lisäksi Sahelin ruokapulasta kärsivät Senegal, Mali, Burkina Faso ja Mauritania. Vaikein tilanne on Nigerissä.

Tarvekartoituksen Nigerin ruokapulasta toteuttivat Assessment Capacities Project (ACAPS) sekä seitsemän järjestön koalitio (Plan, CARE, Catholic Relief Services, Mercy Corps, Oxfam, Pelastakaa Lapset ja World Vision) Maailman ruokaohjelman WFP:n ja Nigerin hallituksen tuella. Koko raportti on ladattavissa osoitteesta www.acaps.org.

Auta Nigerin ruokapulasta kärsiviä!

• Tee kertalahjoitus keräystilille IBAN: FI90 1279 3000 5131 56, viite 101 5302 17, tai Planin verkkosivujen kautta. • Soita lahjoitusnumeroon 0600-91910 10€ (10,21 € / puhelu + pvm.)
• Ryhdy kummiksi tai säännölliseksi lahjoittajaksi.

Mankkaanpuron koulun 3A juhli Planin syntym�p�iv�� skypett�m�ll� Tansaniaan

Tue, 20 Mar 2012 11:42:35 GMT

Kehitysyhteistyöjärjestö Plan täyttää tänä vuonna 75 vuotta. Tiistaina 20.3. järjestö juhli syntymäpäiviään ympäri maailmaa yhdessä lasten kanssa – myös Suomessa.

Parikymmentä kolmasluokkalaista pidättää henkeään Plan Suomen toimistossa: kohta he saavat suoran yhteyden Tansaniaan ja koulun omaan kummityttöön Rehemaan.

Plan Suomi on kutsunut järjestön syntymäpäivän kunniaksi kylään espoolaisen Mankkaanpuron koulun 3A-luokan. Koulu on toiminut 15-vuotiaan tansanialaistytön kummina jo vuodesta 2005, ja 3A-luokallekin Rehema on käynyt tutuksi kirjeiden ja kuvien ansiosta. Nyt luokka pääsee juttelemaan tytön kanssa ensimmäistä kertaa. Reheman koulussa ei ole ATK-luokkaa, mutta nettikamerayhteys toimii paikallisen Planin toimistossa.

– Hello Finland, kuului tervehdys nettikameran välityksellä, ja suomalaiset ja tansanialaiset vilkuttivat toisilleen.

Vaikka kuva on rakeinen ja ääni hieman pätkii, se ei haittaa vilkasta kuulumisten ja tietojen vaihtamista, jota aikuiset tulkkaavat. Rehema ja hänen luokkatoverinsa ovat valmistelleet kysymyksiä Suomesta. He haluavat tietää maan historiasta ja elinkeinorakenteesta. Eniten vastauksia kirvoittaa kysymys, mitä nähtävää Suomessa on ulkomaalaisille: Tuomiokirkko, Suomenlinna, Lintsi, Koli, Lappi…

Myös 3A-luokalla on kysyttävää. Teemu ja Veikko tiedustelevat Reheman parhaiden kavereiden nimiä, Reetta ja Viivi taas koulupäivän ja koulumatkan pituutta, jotka eivät poikkea paljoakaan suomalaislasten tilanteesta. Nelli ja Helmi tahtovat tietää, onko Rehemalla lemmikkejä – ja onhan hänellä: musta-valkoinen kissa ja ruskea koira.

Suomalaiset ja tansanialaiset koululaiset ovat nähneet jo etukäteen toistensa tekemät tervehdysvideot. Tansanialaisia kiinnostaa, miksi suomalaiskoululaisilla on videolla niin paksut takit. Mankkaanpurolaiset selittävät Suomen kylmistä talvista. Suomalaisia taas on jäänyt kiinnostamaan, onko kaikilla tansanialaistytöillä lyhyt tukka kuten Rehemalla. Kysymys naurattaa tansanialaisia, jotka selittävät, että paksut ja kiharat hiukset ovat lyhyinä helpommat hoitaa.

Rehema sanoo olevansa onnellinen skype-tapaamisesta ja toivottaa suomalaiset tervetulleiksi luokseen.

– Luokkaretki Tansaniaan voisikin olla seuraava tavoite, 3A:n opettaja Ann-Marie Näsman nauraa, ja luokka innostuu.

Skype-keskustelun jälkeen kolmasluokkalaiset herkuttelevat jäätelöllä ja ojentavat Plan Suomen pääsihteerille Riitta Weisteelle itse tekemänsä onnittelukortin, jossa on koulun kummitytön kuva.

– Parasta tänään oli, kun pystyttiin näkemään Rehema ihan oikeasti, Helmi iloitsee.

– Ja saatiin puhua sen kanssa, Anton täydentää.

Jokaisella lapsella on oikeus syntymäpäivään

Erilaisia syntymäpäiväjuhlia järjestetään samaan aikaan ympäri maailmaa, sillä Plan toimii yhteensä 68 maassa.

– Planin työn ydin on aina ollut lasten oikeuksien ja koulutuksen edistäminen, joten halusimme juhlia nimenomaan koululaisten kanssa. Kansainvälistä syntymäpäiväjuhlaa on tavalla tai toisella viettämässä 75 000 lasta eri puolilta maailmaa. Lapset ovat päässeet itse vaikuttamaan, millä tavalla haluavat juhlia, Plan Suomen kotimaan työn johtaja Hanna Nurmi kertoo.

Juhlapäivä on samalla ”maailman lasten suurin syntymäpäivä”. Plan muistuttaa, että vaikka jokaisella lapsella on oikeus syntymäpäivään, käytännössä miljoonat lapset ovat vailla syntymätodistusta. Joka vuosi noin 51 miljoonaa vauvaa jää rekisteröimättä. Ilman syntymätodistusta lasta ei ole virallisesti olemassa, mikä vaikeuttaa muun muassa kouluun pääsyä ja terveyspalveluiden saamista. Rekisteröimätön lapsi on altis hyväksikäytölle ja ihmiskaupalle.

– Kun vietämme syntymäpäivättömien lasten syntymäpäivää, juhlistamme kaikkien lasten ihmisarvoa ja yhtäläisiä oikeuksia. Samalla haluamme innostaa ihmisiä toimimaan niiden puolesta, Hanna Nurmi sanoo.

Planin 75. juhlavuosi näkyy erilaisina tapahtumina ja kampanjoina koko vuoden ajan. Juhlavuoden kattoteemana on kehitysmaiden tyttöjen laadukkaan koulutuksen edistäminen.

Mankaanpuron koululaisten videotervehdys Tansaniaan:

Masakin koulun videotervehdys Suomeen:

Lue lisää Planin historiasta

V�kivallan kierre jatkuu Etel�-Sudanissa

Milja Komulainen — Tue, 13 Mar 2012 12:48:03 GMT

Väkivaltaisuudet ovat kiihtyneet Etelä-Sudanissa. Plan vaatii rauhanneuvotteluja ja humanitäärisen avun lisäämistä, jotta lasten tilanne ei kurjistuisi entisestään.

Jongleissä itäisessä Etelä-Sudanissa murhattiin viikonloppuna jälleen satoja ihmisiä, kun joukko etniseen murle-ryhmään kuuluvia nuoria miehiä hyökkäsi lou nuer -heimon leireihin. Viimeisin joukkomurha liittyy jo pitkään käynnissä olleeseen konfliktiin murle- ja lou neur -ryhmien välillä. Molemmat osapuolet ovat ryöstäneet toisiltaan elintärkeää karjaa, mikä on johtanut raakoihin kostoiskuihin. Automaattiaseiden yleistyminen alueella on tehnyt kiistoista aiempaa tuhoisampia.

Plan on tehnyt humanitääristä työtä Jonglein alueella viimeisen parin kuukauden ajan. Työntekijät ovat huolissaan väkivallan kiihtymisestä ja uusista kostoiskuista.

– Meidän täytyy pysäyttää väkivallan kierre. Nämä julmat hyökkäykset aiheuttavat valtavia siirtolaismääriä ja suurta kärsimystä, kertoo Etelä-Sudanin Planin ohjelmajohtaja Dominic Mutabazi.

Erityisen huolissaan Mutabazi on Jonglein alueen lapsista, joita usein kaapataan karjanryöstöjen yhteydessä. Tuhannet lapset joutuvat seuraamaan konfliktia läheltä tai päätyvät itse väkivallan uhreiksi.

– Neuvotteluja rauhan takaamiseksi tarvitaan välittömästi, ja humanitääristä apua on lisättävä, Mutabazi painottaa.

Iskut ovat lisääntyneet joulukuusta 2011 lähtien. Viime aikoina kokonaisia kyliä ja kouluja on poltettu maan tasalle. Viimeisissä väkivaltaisuuksissa tuhansien ihmisten arvellaan kuolleen, ja noin 50 000 ihmistä on joutunut pakenemaan kotoaan. Vaikka tilanne on kärjistynyt viimeisen muutaman kuukauden aikana, ovat väkivaltaisuudet jatkuneet kauan. YK:n arvioiden mukaan etnisiä konflikteja paenneiden määrä Jongleissa on jopa 250 000.

Plan tekee Jongleissa yhteistyötä Maailman ruokajärjestön kanssa. Kriisityö on tavoittanut jo noin 50 000 konfliktista kärsivää ihmistä, ja 4 500 lasta saa ravintoa kouluruokailuohjelmissa.

Ruoka-avun lisäksi Plan aikoo muun muassa jakaa suojapaikkamateriaaleja ja avustaa Jonglein kouluja. Avun jakaminen Jongleissa on kuitenkin järjestöille erityisen haastavaa. Alueella on paljon tasaista ja soista maata, ja tieverkostot ovat harvassa. Moniin osiin ei todennäköisestä päästä lainkaan, kun sadekausi alkaa huhtikuussa.

Dominic Mutabazi sanoo, että kestävien ratkaisujen löytäminen on välttämätöntä. Hyökkäyksiin osallistuville nuorille miehille pitää pystyä tarjoamaan mielekästä tekemistä ja mahdollisuuksia parempaan tulevaisuuteen – vain näin rauha pystytään takaamaan.

Tee lahjoitus

Lue lisää Planin työstä Etelä-Sudanissa

Planin ty� tytt�jen puolesta saa tunnustusta

Milja Komulainen — Mon, 12 Mar 2012 08:17:11 GMT

Koska olen tyttö -kampanja sai tunnustusta kansainvälisenä naistenpäivänä 8.3., kun Women Deliver -järjestö julkisti listan 50 innostavimmasta naisten ja tyttöjen asemaa tukevasta aloitteesta. Planin kampanja pääsi mukaan listalle.

Yleisö ehdotti Women Deliver 50 -listalle satoja eri kampanjoita yhteensä 103 maasta. Asiantuntijapaneeli, joka koostui muun muassa Bill and Melinda Gates- säätiön ja Kansainvälisen naistutkimuskeskuksen edustajista, valitsi näistä ehdokkaista parhaat 125. Sen jälkeen järjestettiin viimeinen yleisöäänestys, jossa Koska olen tyttö -kampanja valikoitui lopulliselle listalle.

– Listalle päätyneet aloitteet osoittavat, että kekseliäisyydellä, määrätietoisuudella ja omistautuneisuudella pystymme rakentamaan parempaa maailmaa naisille ja tytöille, kertoo Jill Sheffield, Women Deliver -järjestön johtaja.

Women Deliver 50 -lista koostuu vaikuttamistyön kampanjoista, teknologioista, koulutus- ja terveysaloitteista sekä johtajuusohjelmista. Aloitteiden takana on monenlaisia toimijoita kansalaisjärjestöistä yksityisiin yrityksiin ja valtioihin.

– Olemme ylpeitä voidessamme juhlistaa näitä ohjelmia, jotka ovat edelläkävijöitä kestävässä työssä globaalilla ja paikallisella tasolla. Olemme nähneet kerta toisensa jälkeen, että kun tyttöihin ja naisiin investoidaan, kokonaiset yhteiskunnat hyötyvät, Sheffield painottaa.

Planin kampanja valittiin listalle, koska se on tuonut mittavia muutoksia tyttöjen elämään ympäri maailmaa. Koska olen tyttö -kampanja yhdistää vaikuttamistyötä ja eri puolilla maailmaa tehtäviä kehitysyhteistyöohjelmia. Kampanja vaikuttaa suoraan neljän miljoonan kehitysmaassa asuvan tytön elämään.

Koska olen tyttö -kattokampanjan alla on toteutettu monta menestyksekästä kampanjaa ja ohjelmaa. Plan Nepalin kotiorjiksi kaupattujen kamalari-tyttöjen puolesta toimiva kampanja on onnistunut vapauttamaan 1 700 tyttöä pakkotyöstä. Brasiliassa Planin ohjelmatyö on onnistunut vähentämään väkivaltaa tarjoamalla nuorille miehille koulutusta machokulttuurista ja sukupuolten välisestä epätasa-arvosta. Intiassa Planin Antakaa tyttöjen syntyä -kampanja on toiminut tyttölasten surmaamista vastaan.

Koska olen tyttö -kampanjan vaikuttamistyö huipentui, kun YK:n yleiskokous hyväksyi viime joulukuussa kansainvälisen tyttöjen päivän, jota Plan edisti vahvasti. Tyttöjen oikeuksia juhlitaan ensimmäistä kertaa 11. päivä lokakuuta 2012.

– Koska olen tyttö -kampanja rakentuu sille yksinkertaiselle periaatteelle, että tyttöjen kouluttaminen on sekä järkevää että oikeudenmukaista. Haluamme inspiroida ihmisiä auttamaan tyttöjä ympäri maailmaa, kampanjapäällikkö Deepali Sood sanoo.

Katso koko Women Deliver 50 -lista

Osallistu Koska olen tyttö -kampanjaan

Mosambikin tyt�t tahtovat kouluun

Milja Komulainen — Thu, 08 Mar 2012 14:05:39 GMT

Professori Helena Ranta kertoi Planin naistenpäivän tapahtumassa Mosambikin-matkastaan, jolla tutustui Planin työhön ja maan tyttöjen asemaan. Tilaisuudessa puhuttivat myös varhaisavioliitot ja tyttöjen seksuaalinen hyväksikäyttö.

– Tyttöjen kouluttaminen on paras mahdollinen sijoitus, Planin kunniapuheenjohtajanakin toimiva Helena Ranta muistutti Planin naistenpäivänä järjestämässä lehdistötilaisuudessa Helsingissä.

Hän vieraili helmikuussa Mosambikissa muun muassa Planin varhaiskasvatushankkeissa ja järjestön tukemissa peruskouluissa. Ranta perehtyi matkalla erityisesti tyttöjen ja nuorten naisten laadukkaan koulutuksen esteisiin ja edellytyksiin.

Mosambikin lähihistoriaa leimaa pitkä ja verinen sisällissota, ja maa on yksi maailman katastrofeille altteimmista valtioista. Silti Helena Ranta koki Mosambikin ilmapiirin rauhalliseksi ja elämäniloiseksi. Häntä ilahdutti erityisesti tyttöjen ja nuorten naisten halu päästä kouluun ja kehittää yhteiskuntaansa.

– Monet matkalla tapaamani tytöt mainitsivat unelma-ammatikseen opettajan. Ehkä se johtuu siitä, etteivät he tiedä monia vaihtoehtoja, mutta myös siitä, että opettaja tarjoaa myönteisen esimerkin, Ranta sanoi.

Tutkimukset osoittavat, että tyttöjen koulutus poistaa tehokkaasti köyhyyttä ja hyödyttää niin perheitä kuin yhteiskuntia. Silti maailmanlaajuisesti 62 miljoonalta kouluikäiseltä tytöltä on tällä hetkellä evätty pääsy peruskouluun. Mosambikissa lähes puolet tytöistä jää täysin yläkoulun ulkopuolelle.

Koulutie voi katketa, koska tyttöä tarvitaan maataloustöihin tai huolehtimaan nuoremmista sisaruksistaan. Ranta kertoi, että syy voi olla myös raadollisempi, esimerkiksi tytön koulussa tai koulumatkalla kohtaama seksuaalinen väkivalta.

Mosambikin opetusministeriö teki hiljattain tutkimuksen, johon vastanneista tytöistä 70 prosenttia kertoi opettajien vaativan seksuaalisia palveluksia, jos oppilas haluaa korottaa numeroitaan. Puolet tyttövastaajista kertoi sekä opettajien että luokkansa poikien kohdistavan heihin seksuaalista väkivaltaa. Moni tytöistä ei tiennyt sen olevan laitonta – eikä liioin sitä, kenelle häirinnästä ja väkivallasta voi kertoa. Plan kiinnittääkin koulutushankkeissaan erityistä huomiota koulujen turvallisuuteen ja asennekasvatukseen, joka kitkee seksuaalista hyväksikäyttöä ja väkivaltaa.

Varhaisavioliitto katkaisee lapsuuden ja koulunkäynnin

Tytön koulunkäynnin saattaa estää myös joutuminen naimisiin ja äidiksi liian varhain. Mosambikissa varhaisavioliitot ovat yleisiä: maaseudulla 56 prosenttia tytöistä avioituu ennen 18. ikävuottaan, kaupungeissa 42 prosenttia. Alle 15-vuotiaana kaupungeissa avioituu joka kymmenes tyttö, maaseudulla joka viides.

Ongelma on valtava myös maailmanlaajuisesti: Joka vuosi 10 miljoonaa alle 18-vuotiasta tyttöä joutuu avioon ennen täysi-ikäistymistään, usein pakotettuna. Köyhimmissä maissa yksi seitsemästä tytöstä joutuu naimisiin alle 15-vuotiaana.

Plan Suomen viestintäjohtaja Anna Könönen korosti naistenpäivän tilaisuudessa, että varhaisavioliitot aiheuttavat tytöille valtavia haittoja ja pakottavat heidät aikuisen naisen rooliin liian aikaisin. Raskaus tai siihen liittyvät komplikaatiot ovat kehitysmaiden 15–19-vuotiaiden tyttöjen yleisin kuolinsyy. Alle 15-vuotiailla on 20 vuotta täyttäneisiin synnyttäjiin verrattuna viisinkertainen riski kuolla raskauteen, synnytykseen tai niiden aiheuttamiin komplikaatioihin. 15–19-vuotiailla riski on kaksinkertainen.

– Varhaisavioliitoissa on kyse asenteista ja siitä, ettei tytön kouluttamista nähdä tärkeänä, mutta myös köyhyydestä. Avioliitto nähdään usein ainoana vaihtoehtona saada tyttö ruokittua. Koulun tuomia hyötyjä ei tiedetä, Könönen sanoi.

– Juuri koulutus on ratkaisu varhaisavioliittojen vähentämiseen. Tytöt, jotka saavat käydä koulua, tulevat vaimoiksi ja äideiksi vasta kun ovat siihen valmiita.

Teiniäiti kaipaa matematiikan tunteja

Helena Ranta ja Anna Könönen tapasivat Mosambikissa 16-vuotiaan Mauran, jonka kohtaaminen teki molempiin suuren vaikutuksen.

Maura oli 7. luokalla tullessaan raskaaksi. Nyt hän on muutaman kuukauden ikäisen poikavauvan äiti. Ennen raskaaksi tuloaan Maura asui isoäitinsä luona. Hänen vanhempansa olivat eronneet ja perustaneet tahoillaan uuden perheen, johon Maura ei mahtunut. Tytön mukaan isoäiti ei pystynyt tarjoamaan hänelle hyvää ja turvallista kotia. Kun Maura alkoi odottaa vauvaa, isoäiti lähetti hänet vauvan isän perheeseen.

Onneksi Maura sai lämpimän vastaanoton poikaystävänsä kodissa. Nyt Maura on naimisissa poikansa isän Enilssonin, 19, kanssa, ja anoppi kohtelee häntä kuin omaa tytärtä.

Yhtä asiaa Maura kuitenkin ikävöi: koulua. Hän oli hyvä matematiikassa, ja matematiikan opettaja kannusti häntä opinnoissa. Tuoreen äidin on nyt vaikea päästä kouluun, sillä kävelymatka kestää suuntaansa puolitoista tuntia. Maura pohti, että jos anoppi suostuisi hoitamaan vauvaa koulupäivän ajan, hän voisi valmistua yläkoulusta ja hankkia ammatin.

Helena Ranta ja Anna Könönen muistuttivat, että Mosambikissa ja kehitysmaissa on miljoonia Mauran kaltaisia tyttöjä ja nuoria naisia, joiden kykyjä kehittää yhteiskuntaansa ei kannata heittää hukkaan – ja joilla on oikeus toteuttaa unelmansa paremmasta elämästä.

Lue lisää Koska olen tyttö -kampanjasta.

Ruumiillinen kuritus kouluissa yh� yleist�

Milja Komulainen — Thu, 08 Mar 2012 07:52:58 GMT

Ruumiillinen kuritus kouluissa on yksi lapsiin kohdistuvan väkivallan muodoista, joita käsitellään tällä viikolla Genevessä koolla olevassa YK-kokouksessa.

Plan julkisti kokouksen yhteydessä raportin Turvallisen oppimisen kampanjastaan, jonka tuloksena tehdyt uudistukset suojaavat väkivallalta lähes 500 miljoonaa lasta.

Planin maailmanlaajuisen, ruumiillista kuritusta kouluissa vastustavan kampanjan käynnistymisestä on kulunut kolme vuotta. Uusia lakeja ja linjauksia jotka suojelevat lapsia ruumiilliselta kuritukselta, seksuaaliselta väkivallalta ja kiusaamiselta on kampanjan ansiosta pantu toimeen monissa maissa niin, että ne suojelevat väkivallalta nyt 485 miljoonaa koululaista.

Plan julkisti koulujen turvallisuutta parantavaan Turvallinen oppiminen -kampanjaan liittyvät tuloksensa Genevessä, jossa YK:n ihmisoikeusneuvosto parhaillaan on koolla. Yksi kokouksen teemoista on lapsiin kohdistuva väkivalta.

Kampanjaa käsittelevästä kolmannesta tilannekatsauksesta selviää, että väkivalta opetuksen yhteydessä on yhä yleinen ilmiö – 79 maassa on lakeja jotka sallivat opettajille lasten ruumiillisen kurittamisen koulussa. Kouluissa tapahtuva väkivalta vaikuttaa miljooniin lapsiin niin psyykkisesti kuin fyysisesti. Samanaikaisesti yhteisöt ja yhteiskunnat kärsivät taloudellisesti, sillä moni lapsi jättää opinnot kesken koulussa kohtaamansa väkivallan takia.

Huolimatta mittavista haasteista on edistystäkin tapahtunut. Kampanjan kautta on koulutettu yli 50 000 opettajaa väkivallattomissa opetusmetodeissa, liitetty yli 30 000 koulua mukaan kampanjaan, levitetty sen viestiä yhteistyössä opettajien ammattiliikkeen kanssa 20 maassa sekä laajalti muutettu asenteita ja uskomuksia lapsiin kohdistuvasta väkivallasta.

– Huomasin suuren muutoksen oppilaideni tuloksissa viime lukukaudella. Heidän suorituksensa oli erittäin vakuuttava. He tuntevat olevansa turvassa koulussa ja ovat perehtyneet oikeuksiinsa ja velvollisuuksiinsa, kertoo kokemuksistaan malawilainen alakoulun opettaja.

Yli 1,1 miljoonaa lasta on osallistunut kampanjaan erilaisten toimintamuotojen kautta.

El Salvadorissa asuva 15-vuotias Amalia on mukana koulunsa komiteassa, jossa hän on tuottanut erilaisia kampanjaan liittyviä materiaaleja. Amalian mielestä toiminnasta on ollut paljon hyötyä.

–Se on auttanut meitä osoittamaan, että mielipiteellämme on merkitystä ja että olemme tärkeä osa koulua.

Kansainvälisen Planin johtajan Nigel Chapmanin mukaan kampanjan tähänastiset edistysaskeleet ovat varsin rohkaisevia. Kyseessä on kuitenkin yhä valtava maailmanlaajuinen ongelma, joka estää monia lapsia käymästä koulua. Keskeistä jatkossa on saada erityisesti paikalliset ja alueelliset tahot mukaan kansallisten toimijoiden rinnalle.

–Kampanja pyrkii varmistamaan, että valtiot ja viranomaiset tekevät parhaansa saadakseen kouluista turvallisia ja tuloksellisia ympäristöjä, hän tiivistää.

Lue lisää Planin vaikuttamistyöstä Genevessä

Tutustu YK:n lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa käsittelevään raporttiin