Katastrofi voi olla

• luonnonilmiön aiheuttama, esimerkiksi maanjäristys, tulva tai hyökyaalto
• ihmisen aiheuttama, esimerkiksi väkivaltainen konflikti
• yhdistelmä luonnon ja ihmisen toiminnan seurauksia, esimerkiksi kuivuus.

Katastrofin seurausten vakavuus on kiinni sekä siitä, kuinka laaja ja voimakas katastrofi on, että sen uhrien haavoittuvuudesta. Usein kaikista haavoittuvimpia ovat köyhimmät ja syrjityt ryhmät. Katastrofien ja konfliktien suurimpia kärsijöitä ovat naiset ja lapset, etniset vähemmistöt sekä vammaiset. Plan keskittyykin tukemaan kriisitilanteissa kaikista heikoimmassa asemassa olevia lapsia ja nuoria.

Usein niin luonnonkatastrofit kuin konfliktitkin ovat ennakoitavissa ja ehkäistävissä. Siksi katastrofiriskien vähentäminen on olennainen osa Planin katastrofityötä. Konfliktit ja luonnonmullistukset limittyvät usein hiljaisiin katastrofeihin.

Hiljaiset katastrofit eivät ylitä uutiskynnystä

Plan ei tue ainoastaan äkillisten ja suurten mullistusten uhreja. Teemme työtä myös nk. hiljaisten katastrofien ehkäisemiseksi ja niiden uhrien auttamiseksi. Hiljaisia katastrofeja ovat esimerkiksi sairaudet, nälkä, pitkään jatkuvat kuivuuskaudet ja kauan kytevät konfliktit, jotka eivät saavuta laajaa uutishuomiota.

Hiljaiset katastrofit ovat usein tuhoisampia kuin äkilliset luonnonmullistukset. Niiden suurin syy on köyhyys. Yli 20 000 alle 5-vuotiasta lasta kuolee joka päivä ehkäistävissä oleviin sairauksiin. Pelkästään likaisen veden ja huonon hygienian aiheuttama ripuli tappaa vuosittain 1,5 miljoonaa ihmistä – määrä, jota lähelle yksikään luonnonkatastrofi ei ole yltänyt.

Plan auttaa hiljaisten katastrofien uhreja paitsi hätäaputyöllä myös edistämällä pitkäjänteisesti kehitysmaiden lasten oikeuksia ja vähentämällä köyhyyttä.