Ajassa nyt

Plan: Suomi ei saa kiertää velvoitteitaan kehitysyhteistyössä

Plan Suomi on huolissaan siitä, että Suomi suunnittelee kirjaavansa pakolaisten vastaanotosta aiheutuvia kuluja kehitysyhteistyörahoiksi.

Suomi suunnittelee kirjaavansa kehitysyhteistyövaroiksi tästä lähtien yhä enemmän pakolaisten vastaanotosta aiheutuvia kustannuksia, kertoo Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa.

Kepan mukaan Suomi aikoo kirjata kehitysyhteistyöksi jopa turvapaikanhakijoiden käännyttämisen kustannuksia. Tämä nostaisi pakolaiskulujen osuuden kehitysyhteistyövaroista 39 miljoonaan euroon, eli suuremmaksi kuin koskaan ennen, ja tekisi Suomesta oman kehitysapunsa suurimman vastaanottajan.

Plan Suomi on erityisen huolissaan siitä, että Suomi yrittää paisutella kehitysapua ja kiertää kansainvälisiä velvoitteitaan kirjaamalla kehitysavuksi pakolaiskuluja.

– Hallitus on valitettavasti lähdössä samalle linjalle kuin moni muu EU-maa ja sisällyttää kehitysyhteistyömäärärahoihin kuluja, jotka eivät tue köyhyyden vähentämistä kehitysmaissa, sanoo Plan Suomen pääsihteeri Riitta Weiste.

Lue koko uutinen >>

Plan kutsuu seuraamaan naisten asemaa käsittelevää YK-kokousta

Plan Suomi seuraa New Yorkissa maaliskuussa YK-kokousta globaalista tasa-arvopolitiikasta. YK:n Commission on the Status of Women -toimikunta on tärkein globaalia tasa-arvopolitiikkaa määrittävä elin. Seuraa raportointia paikan päältä!

Commission on the Status of Women -toimikunta käsittelee vuosittain sukupuolten väliseen tasa-arvoon ja naisten asemaan liittyviä kysymyksiä YK:ssa.

Tänä vuonna kokous arvioi YK:n Pekingin maailmankonferenssin toimintaohjelman toteutumista.

Lue koko uutinen ja seuraa kokousta >>

Järjestöt kommentoivat ulkoministeriön uutta linjausta

Ulkoministeriö uusii kansalaisjärjestölinjauksensa vuoden 2010 alkupuolella. Jäjestöjen näkemyspaperin luonnos (pdf) on parhaillaan järjestöjen itsensä kommentoitavana.

Menneen syksyn aikana järjestöt ovat koonneet näkemyksiään ulkoministeriön uutta kansalaisjärjestölinjausta varten.

Järjestöjen mukaan on tärkeää, että ne pääsevät itse määrittelemään roolinsa kehitysyhteistyön toteuttajina.

Järjestöillä on nyt 15.12. mennessä aikaa kommentoida näkemyspaperin luonnosta. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyryselle järjestöjen lopullinen kanta toimitetaan tammikuussa 2010.

Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen Kepan verkkosivuilla voit tutustua järjestöjen näkemyksiin linjauksesta. 

Väestöraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää tasa-arvoa

Naisille on taattava oikeus päättää itseään koskevista asioista, jotta ilmastonmuutosta voidaan hillitä mahdollisimman tehokkaasti, todetaan YK:n väestörahaston UNFPAn tuoreessa raportissa. Se käsittelee ilmastonmuutoksen, sukupuolen ja väestönkasvun yhteyksiä.

Ennen kaikkea kehitysmaiden naisille on taattava oikeus päättää omien lastensa lukumäärästä ja käyttää laadukkaita ehkäisymenetelmiä. Vain siten he voivat välttää ei-toivotut raskaudet ja hillitä osaltaan väestönkasvua.

Väestönkasvun hillitseminen puolestaan hillitsee ilmastonmuutosta, raportissa todetaan.

Raportin mukaan esimerkiksi hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC on todennut, että väestönkasvu oli yksi päästöjä eniten lisänneistä ilmiöistä 1900-luvun lopussa.

– Naisilla on mahdollisuus nousta toimimaan ilmastonmuutosta vastaan, jos heille taataan mahdollisuus osallistua yhteiskuntiensa toimintaan, oikeus päättää lastensa lukumäärästä ja lastenteon ajoituksesta sekä pääsy laadukkaisiin seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluihin, sanoi raportin keskiviikkona esitellyt YK:n väestörahaston varapääjohtaja Mari Simonen.

Väestöraportti ja sen suomenkielinen tiivistelmä julkistettiin keskiviikkona Helsingissä.

Ilmastonmuutos köyhdyttää naisia

Jos ilmastonmuutosta ei hillitä ja jos ennen kaikkea kehitysmaat eivät kykene siihen sopeutumaan, köyhyys maailmassa lisääntyy, raportissa todetaan.

Köyhyyden lisääntyminen kurjistaa ennen kaikkea naisten oloja, sillä 70 prosenttia maailman köyhistä on naisia.

Lisäksi kehitysmaiden naiset työskentelevät miehiä useammin omavaraistaloudessa ja ruoantuotannossa, eli aloilla, joihin ilmastonmuutos iskee pahimmin.

Esimerkiksi Afrikassa ruoan tuottajista 80 prosenttia on naisia, koko maailmassa yli puolet, totesi väestöraportin julkaisutilaisuudessa puhunut ulkoministeriön erityisasiantuntija Aira Kalela.

Ruoantuotanto, puhtaan veden saanti ja kotitalousenergian turvaaminen vaikeutuvat, kun ilmaston lämpeneminen lisää esimerkiksi kuivuutta, tulvia ja muita äärimmäisiä sää-ilmiöitä.

Maailma tarvitsee pitäviä sitoumuksia

Jotta ilmastonmuutosta vastaan voidaan työskennellä mahdollisimman tehokkaasti ja jotta ennen kaikkea kehitysmaiden naiset voivat välttyä yhä pahenevalta köyhyyden kierteeltä, maailman pitää väestöraportin mukaan sitoutua tiettyihin tavoitteisiin.

Varapääjohtaja Mari Simosen mukaan valtioiden pitäisi UNFPAn suositusten mukaan

• sitoutua tasapainoisen väestökehityksen edistämiseen,
• taata kaikille laadukkaat lisääntymis- ja seksuaaliterveyspalvelut ja
• edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa mahdollisimman tehokkaasti.

Lue lisää UNFPAn raportista (engl.)

 

Ilmastokokous valtaa Kööpenhaminan

Kööpenhaminassa järjestetään 7.–18.12.2009 ilmastokokous, jossa tavoitteena on uusi, maailmanlaajuinen ilmastosopimus – ja pelissä kehitysmaiden ihmisten elämä.

Kokouksessa 192 maailman maata koettaa sopia kasvihuonekaasujen vähentämistavoitteista vuoden 2012 jälkeiselle ajalle.

Vuonna 2012 umpeutuu Kioton pöytäkirjan sopimuskausi. Kioton pöytäkirjassa rikkaat teollisuusmaat, Yhdysvaltoja lukuun ottamatta, sitoutuivat vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään yhteensä 5,2 prosenttia alle vuoden 1990 tason.

Tavoitteena on, ettei ilmasto lämpene enempää kuin korkeintaan kaksi astetta teollistumista edeltäneeseen aikaan nähden.

Kehitysmaiden kannalta on elintärkeää, että Kööpenhaminassa päästään sopuun riittävistä päästörajoituksista ja riittävistä tuista kehitysmaiden sopeutumiselle.

Ilmastonmuutos vaikuttaa eniten nimenomaan kehitysmaissa, esimerkiksi Afrikassa, missä kuivuus, rankkasateet ja muut äärimmäiset sääilmiöt lisääntyvät.

Jotta tavoitteisiin päästäisiin, Kööpenhaminassa neuvotellaan neljällä alueella. Neuvottelut koskevat päästöjen vähentämistä, ilmastonmuutokseen sopeutumista, kehitystä ja teknologian siirtoja teollisuusmaista kehitysmaihin sekä kehitysmaiden ilmastoinvestointien rahoittamista.

Teollisuusmaiden on kannettava vastuu, sanovat kehitysmaat
Ilmastonmuutos ja kehitys
Kööpenhaminan ilmastokokous (engl.)

 

Plan Suomi ehdottaa professori Helena Rantaa YK:n huipputehtävään

Plan Suomi esittää YK:n uudeksi naisiin kohdistuvan väkivallan vastaiseksi erityisasiantuntijaksi Planin kunniapuheenjohtajaa, professori, hammaslääketieteen tohtori Helena Rantaa.

Plan Suomi kehottaa Suomea olemaan aktiivinen, kun YK:n pääsihteeri nimittää uuden naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen erityisasiantuntijan.

Plan Suomi esittää tehtävään professori, hammaslääketieteen tohtori ja Planin kunniapuheenjohtaja Helena Rantaa, 63.

YK:n turvallisuusneuvosto perustaa päätöslauselmallaan 1888 (30.9.2009) uuden erityisedustajan tehtävän, johon nimitettävä henkilö keskittyy naisiin ja lapsiin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan vastaisten toimien tehostamiseen aseellisissa konflikteissa.

Kyseessä on YK:n tärkeä asiantuntijatehtävä, johon kansainvälisiin kriiseihin ja ihmisoikeusloukkauksiin perehtynyt Helena Ranta soveltuu hyvin.

Plan Suomi pitää Helena Rantaa laajan kansainvälisen kokemuksensa, ihmisoikeustyönsä ja perusteellisen koulutuksensa takia tehtävään sopivana henkilönä.

Ranta on ollut Plan Suomen ja sen kansainvälisen katto-organisaation Plan Internationalin hallituksen jäsen. Hän on Planin työssä ja muissa kansainvälisissä tehtävissään toistuvasti korostanut naisten ja tyttöjen asemaa kriiseissä ja painottanut tasa-arvon merkitystä kestävässä kehityksessä.

Ranta on toiminut useiden kansainvälisten oikeuslääketieteellisten tutkijaryhmien johtajana ja jäsenenä muun muassa Bosnia ja Hertsegovinassa 1996–1997, Kosovossa 1998–2001, Kamerunissa 2002, Irakissa 2004, Kaakkois-Aasian hyökyaalto-onnettomuuden uhrien tutkinnassa ja tunnistamisessa 2005 sekä Tšetšeniassa ja Nepalissa.

Hän on toiminut Perun Totuus- ja Sovituskomission neuvonantajana ja ollut käynnistämässä ulkoministeriön, Perun Katolisen yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteistä maisteriohjelmaa ihmisoikeusloukkausten tutkimiseksi. Hänet on hiljattain nimitetty Katolisen yliopiston kunniaprofessoriksi.

Ranta osallistui Estonian uhrien tunnistamiseen ja on tutkinut EU:n toimeksiannosta Kosovon tapahtumia. Hän toimi tuomioistuintodistajana Haagissa vuonna 2003 Slobodan Miloševićin oikeudenkäynnissä.

Viime viikonloppuna Tukholmassa kokoontuneen EU:n kehityspäivien (European Development Days) Women and security -paneelin osanottajat painottivat, että naisten ääni ei kuulu rauhanprosesseissa. EU:n 11:stä konfliktien erityisasiantuntijasta kaikki ovat miehiä. YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon on kehottanut YK:n jäsenvaltioita aktivoitumaan päätöslauselman toteuttamisessa.

Plan muistuttaa, että naisiin ja lapsiin kohdistuva väkivalta on aina ihmisoikeusloukkaus, josta on seurattava rangaistus.

Lisätietoja: Pääsihteeri Riitta Weiste, Plan Suomi Säätiö, mob. 040 551 2572, riitta.weiste[at]plan.fi (ja viestintäpäällikkö Marja-Leena Suvanto, mob. 040 594 5239, marja-leena.suvanto[at]plan.fi).