Lasten oikeudet ovat ihmisoikeuksia. Niinpä jokaisella lapsella on esimerkiksi oikeus elämään, ravintoon, terveyteen, suojaan ja koulutukseen. Lisäksi lapsilla on oikeus osallistumiseen, mielipiteiden ilmaisuun ja tasa-arvoon.

YK:n ihmisoikeusjulistuksen lisäksi lasten oikeudet perustuvat Lapsen oikeuksien yleissopimukseen. Se hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa vuonna 1989, ja se koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien sopimusta edelsi yleisluontoisempi ja valtioita oikeudellisesti sitomaton Lapsen oikeuksien julistus vuodelta 1959.

Lapsen oikeuksien sopimus voidaan jakaa kolmeen ydinkohtaan:

• Lapsilla on oikeus suojeluun ja huolenpitoon. Siitä pitävät ensisijaisesti huolen vanhemmat, mutta myös yhteiskunta tilanteessa, jossa vanhempien omat voimavarat eivät riitä.
• Jokaisella lapsella on ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti oikeus osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon.
• Lapsille kuuluu osuus yhteiskunnan voimavaroista. Heillä on oikeus koulutukseen ja muiden oikeuksiensa toteutumiseen, joka yhteiskunnan tulee taata.

Lapsen oikeuksien yleissopimus on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus. Kaikki maat Somaliaa ja Yhdysvaltoja lukuun ottamatta ovat sitoutuneet siihen. Suomi ratifioi sopimuksen vuonna 1991.

Lapsen oikeuksien sopimusta valvoo YK:n lapsen oikeuksien komitea, jolle maat raportoivat lasten oikeuksien tilanteestaan viiden vuoden välein. Myös kansalaisjärjestöt ovat mukana sopimuksen valvonnassa, sillä lapsen oikeuksien komitea voi pyytää järjestöiltä asiantuntija-apua.

Tutustu lapsen oikeuksien sopimukseen.  

Lue lapsen oikeuksien sopimuksen lyhennetty versio.