Lasten oikeudet ovat ihmisoikeuksia. Niinpä jokaisella lapsella on esimerkiksi oikeus elämään, ravintoon, terveyteen, suojaan ja koulutukseen. Lisäksi lapsilla on oikeus osallistumiseen, mielipiteiden ilmaisuun ja tasa-arvoon.

YK:n ihmisoikeusjulistuksen lisäksi lasten oikeudet perustuvat Lapsen oikeuksien yleissopimukseen. Se hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa vuonna 1989, ja se koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien sopimusta edelsi yleisluontoisempi ja valtioita oikeudellisesti sitomaton Lapsen oikeuksien julistus vuodelta 1959.

Lapsen oikeuksien sopimus voidaan jakaa kolmeen ydinkohtaan:

• Lapsilla on oikeus suojeluun ja huolenpitoon. Siitä pitävät ensisijaisesti huolen vanhemmat, mutta myös yhteiskunta tilanteessa, jossa vanhempien omat voimavarat eivät riitä.
• Jokaisella lapsella on ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti oikeus osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon.
• Lapsille kuuluu osuus yhteiskunnan voimavaroista. Heillä on oikeus koulutukseen ja muiden oikeuksiensa toteutumiseen, joka yhteiskunnan tulee taata.

Lapsen oikeuksien yleissopimus on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus. Kaikki maat Somaliaa, Etelä-Sudania ja Yhdysvaltoja lukuun ottamatta ovat sitoutuneet siihen. Suomi ratifioi sopimuksen vuonna 1991.

Lapsen oikeuksien sopimusta valvoo YK:n lapsen oikeuksien komitea, jolle maat raportoivat lasten oikeuksien tilanteestaan viiden vuoden välein. Myös kansalaisjärjestöt ovat mukana sopimuksen valvonnassa, sillä lapsen oikeuksien komitea voi pyytää järjestöiltä asiantuntija-apua.

Lue lapsen oikeuksien sopimuksen lyhennetty versio

Lasten oikeuksien sopimuksen virallinen versio (engl.)