Ihmisoikeudet ovat vuosituhannen taitteen jälkeen nousseet tärkeäksi kehityspolitiikan osaksi monilla kansainvälisillä areenoilla. Myös Suomen virallinen kehityspolitiikka korostaa ihmisoikeuksien keskeistä roolia.

Ihmisoikeusperustainen kehitysajattelu ja kehitysyhteistyö perustuvat yleismaailmalliseen ihmisoikeuksien julistukseen. Julistuksen mukaan kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina, eikä ketään saa syrjiä rodun, ihonvärin, sukupuolen, uskonnon tai syntyperän takia. Jokaisella on myös oikeus esimerkiksi osallistumiseen, riittävään elintasoon, työhön ja koulutukseen.

Vaikka ihmisoikeudet kuuluvat kaikille, kaikkien ihmisoikeudet eivät toteudu. Köyhyydessä elävillä ihmisillä ei ole säällistä elintasoa, eikä usein myöskään työtä, pääsyä koulutuksen tai muiden peruspalveluiden piiriin eikä mahdollisuutta osallistua omaa elämäänsä koskevaan päätöksentekoon. Siten köyhyys itsessään loukkaa ihmisoikeuksia. Toisaalta ihmisoikeusloukkaukset usein johtavat ja ovat kytköksissä köyhyyteen.

Ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan perusajatus on, että kehityksen tulee luoda ihmisille mahdollisuuksia vaatia omia oikeuksiaan ja toimia niiden toteuttamiseksi. Samalla kun heikossa asemassa olevia ihmisryhmiä tuetaan oikeuksiensa vaatimisessa, edistetään niiden toteutumiselle oleellisia yhteiskunnallisia muutoksia yhteistyössä vallanpitäjien ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa.

Planin toiminnan keskiössä ovat lapset. Konkreettisia lapsille kuuluvia oikeuksia ovat esimerkiksi oikeus henkiinjäämiseen, turvallisuuteen ja kunnioitukseen, koulutukseen, kykyjensä ja taitojensa kehittämiseen; oikeus tulla kuulluksi sekä oikeus elää perheensä kanssa. Nämä oikeudet koskevat kaikkia lapsia: tyttöjä ja poikia, vammaisia lapsia, etnisen alkuperänsä tai uskontonsa takia syrjittyjä tai minkä tahansa muun helposti syrjäytyvän ryhmän lapsia.

Järjestö kiinnittääkin huomiota erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lasten ja heidän yhteisöjensä oikeuksien toteutumiseen. Plan uskoo myös lasten oikeuteen osallistua ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti päätöksentekoon omaa elämäänsä koskevissa asioissa. Osallistumisen tavoitteena on sekä vahvistaa lasten kykyä ilmaista mielipiteensä että heidän mahdollisuuksiaan tulla kuulluksi. Oikeusperustaisuuteen kuuluu laajan ja demokraattisen osallistumisoikeuden edistäminen myös toimittaessa paikallisyhteisöjen, hallitusten ja kansainvälisten instituutioiden kanssa.