Itä-Afrikassa on käynnissä nopea mobiiliteknologian murros. Tietoliikenneyhteydet muokkaavat uuden sukupolven käsityksiä maailmasta ja avaavat uudenlaisia toimeentulomahdollisuuksia.

Teksti: Markku Liukkonen

Saavuimme matkakumppanini kanssa illansuussa pieneen Chibobon kylään Keski-Sambiassa. Saimme valmistettua iltapalaa juuri ennen pimeän laskeutumista. Nuotion ja taskulamppujen valossa suoriuduimme iltatoimistamme. Kylän ainoa sähkönlähde oli pienen kaupan tarjoama aurinkokennolla toimiva matkapuhelimen laturi. Vaikka kylä ei ollut sähköverkossa, ennen nukahtamista tarkastin vielä sähköpostin ja Facebookin.

Vuonna 2006 Saharan eteläpuoleisen Afrikan internetyhteydet olivat vielä riippuvaisia satelliittiyhteyksistä ja vanhoista puhelinkaapeleista. Langaton 3G-yhteys oli vain noin 200 000 ihmisellä. Vuoden 2010 lopussa 3G-yhteys oli jo 15 miljoonalla ihmisellä.

Mobiiliyhteyksien määrä kasvaa noin 20 prosenttia vuodessa.  On odotettavissa, että vuoteen 2015 mennessä on yleisempää olla yhteydessä maailmanlaajuiseen tietoverkkoon kuin paikalliseen sähköverkkoon.

---

Tiesitkö...

• Afrikassa on enemmän matkapuhelimia kuin Pohjois-Amerikassa.
• 2 megabitin satelliitti-internetyhteys maksoi Itä-Afrikassa vielä kolme vuotta sitten noin 7500 dollaria, nyt saman yhteyden saa alle 200 dollarilla.
• 10 prosentin kasvu laajakaistayhteyksissä kasvattaa taloutta 1,38 prosenttia.
• Matkapuhelinten käyttäjämäärä kasvaa Afrikassa yli 30 prosenttia vuodessa.

---

Sovelluksia paikallisiin tarpeisiin

Itä-Afrikan rannikkoa myötäilevät merenalaiset valokuitukaapelit SEACOM ja EASSY ovat mullistamassa Saharan eteläpuoleista Afrikkaa. EAC:n – Itä-Afrikan Yhteisön – alueella tietoliikenneyhteydet muokkaavat uuden sukupolven käsityksiä maailmasta. Oppia ei oteta vain ulkopuolelta, vaan sovelluksia muodostuu omiin kulttuurisiin ja sosiaalisiin tarpeisiin.

Esimerkiksi Keniassa vuonna 2007 käyttöön otettu mobiilirahasovellus M-Pesa on luonut pienyrityksille täysin uudet markkinat. Myös kotitalouksista 73 prosenttia käyttää mobiiliirahaa. Syrjäisillä alueilla, joilla ihmisillä ei ole ollut aikaisemmin mahdollisuutta pankkipalveluihin, on syntynyt uusia yrityksiä ja ihmiset voivat käydä kauppaa helpommin.

Plan puolestaan on luonut yhteistyössä Nokian kanssa FlashCards-kännykkäpelin, jonka avulla voi harjoitella sanojen tunnistamista ja oikeinkirjoitusta. Peli on kehitetty kehitysmaissa yleisesti käytössä oleville edullisille kännyköille.

Tansaniassa nuoren ohjelmistosuunnittelijan Erik Muttan Minishop-sovellus pyrkii yhdistämään pienyritykset ja pankit luotettavalla tavalla. Muttan kaltaisia uuden sukupolven ohjelmistokehittäjiä tulisi kouluttaa huomattavasti enemmän, mutta ammattitaidon hankkiminen on kallista eikä tasokasta opetusta välttämättä ole tarjolla.

Koulutusta ja yksinkertaistamista

Tansanian sisämaassa Iringassa sijaitsevan Ukombozin peruskoulun oppilaat tuovat joka aamu tonkallisen vettä yhteiseen käyttöön. Koulun yli 350 oppilasta ovat poikkeuksellisessa asemassa, sillä tämän julkisrahoitteisen koulun oppimistulokset ovat viimeiset vuodet olleet samalla tasolla alueen kalliiden yksityisten koulujen kanssa.

Tämä johtuu varmasti osittain koulun rehtorin Martin Yesayan tiukasta kurista, mutta osasyynsä on taatusti kannettavissa tietokoneissa, joita vanhimmat oppilaan ovat voineet käyttää viimeiset neljä vuotta.

– Oppimistulokset  ovat olleet poikkeuksellisen hyviä. Emme vielä edes tarkasti tiedä, mistä se johtuu, kertoo viisi vuotta Tansaniassa työskennellyt suomalainen tietojenkäsittelyopin professori Matti Tedre. 

IT-koulutuksen haasteita Tansaniassa tutkinut Tedren työryhmä tyrmää yleisen käsityksen siitä, että vain yhteyksien puute heikentäisi kehittyvien maiden mahdollisuuksia pysyä viestintäteknologian kehityksen mukana.

– Informaatioteknologian käyttö opetuksessa ja työssä yleensä on hyvin erilaista kehittyvissä maissa. Työryhmämme on kategorisoinut kahdeksan erilaista ongelmakohtaa sähkön laadusta ilmasto-olosuhteisiin, ja nämä kaikki olisivat ehkäistävissä oikeanlaisen koulutuksen avulla, Tedre analysoi.

Työryhmä ei ole yksin uusien tutkimustulostensa kanssa. Tuoreeseen eLearning Africa 2012 -julkaisuun on kerätty kattavasti aineistoa ICT-pohjaisen opetuksen ja uusien sovellusten käytöstä Afrikassa. Isobritannialaisen GSMA-järjestön mobiiliopetuksen johtaja Lauren Dawes muistuttaa artikkelissaan, ettei mobiiliopetus ole mikään uusi keksintö. Kehittyvissä maissa ongelmia on syntynyt lähinnä siitä, että moni sovellus vaatii laitteiston, joka on liian kallis tai vaadittuun ympäristöön sopimaton. Ratkaisu tähän voi löytyä vanhan ja uuden teknologian yhdistämisestä.

Ruandalainen koulutusasiantuntija Said Yasin ja Malawin opetusministeriön tutkija Augstine Kamlongera tuovat esille mahdollisuuden käyttää radiota opetuksessa. Verkkoyhteydet ovat toki laajenemassa syrjäisillekin seuduille, mutta analogisen radioverkon infrastruktuuri on jo olemassa. Kirjoittajat muistuttavatkin, että radio on edelleen tärkein informaation lähde Afrikassa ja epäilemättä yksi vähiten tutkituista mahdollisuuksista uusien teknologioiden ylittäessä uutiskynnyksiä. Tutkimusten mukaan varsinkin kielten opetuksessa IRI (Interactive Radio Instruction) on tuottanut erittäin positiivisia oppimistuloksia.

– Avaimet käteen -periaatteella uusia opetusmenetelmiä ei voi kuitenkaan ajaa sisään. Paras vaihtoehto on pohtia yhdessä ratkaisuja, ja yleensä se yksinkertaisin on paras, Tedre muistuttaa.

Rohkeasti väärin

Tansanian kaupallisen pääkaupungin Dar es Salaamin aamu on hiostava. Olen aloittelemassa internetradiokoulutusta paikallisille toimittajille. Aluksi on kartoitettava osallistujien tietotekniset taidot. Nopeasti käy ilmi, että usealla osaaminen rajoittuu netissä surffaamiseen ja tekstinkäsittelyyn.

Käytössä olevat koneet rahisevat virusten väsyttäminä, ja sähköt katkeilevat tuon tuosta. Haastavinta tuntuu kuitenkin olevan osallistujien rohkaiseminen. Tietokoneella ei uskalleta tehdä kuin ennalta opittuja asioita. Työskentely ei yksinkertaisesti ole suurelle osalle toimittajista tuttua. Tämä näkyy myös muilla ammattialoilla.

Free Computing, vapaasti suomennettuna vapaa naputtelu, on rajoja rikkova opetusmenetelmä. Ukombozin koulun oppilaat saavat tiettyinä aikoina käyttää tietokoneita mihin tahansa: osa selaa Wikipediaa, toiset piirtävät, mutta joukossa on myös oppilaita, jotka jopa koodaavat yksinkertaisia ohjelmia. Tällainen työskentelymetodi antaa oppilaille valtavasti mahdollisuuksia kehittää omaa osaamistaan.

UNESCO:n raporttien mukaan opettajien asennoituminen ICT:n käyttöön opetuksessa vaatii asennemuutoksen. Käynnissä oleva valtava murros on vasta alkusoittoa uusien opetusmenetelmien esiinmarssille. Eri maiden hallitusten, kansalaisjärjestöjen ja sovelluskehittäjien olisi nyt luotava ilmapiiri, jossa mobiiliteknologian nopean kasvun aiheuttamat ristiriitaisuudet saataisiin hyödynnettyä niin koulutuksen, markkinoiden kuin kehityksenkin hyväksi.

Lue lisää informaatioteknologiasta Planin työssä