Tytöt ja pojat seisovat odottavaisina riveissä kylän keskusaukiolla. He ovat pukeutuneet nahkasta valmistettuun lannevaatteeseen, jota tytöillä täydentää yläosa ja pojilla pääpanta.
Pojat kopauttavat puusauvoja maahan, ja tanssi alkaa. Lapset muodostavat askelkuvioita; heidän ilmeensä ovat jännityksestä totiset. Kuiva maa pöllyää, ja sauvojen rytmi tihenee. Lopussa monelta tanssijalta irtoaa jo leveä hymy.
Mangyan-kansan lapset ovat Aasian unohdetuimpia. Heidän ihmisoikeutensa eivät toteudu, sillä he elävät vuoristossa, ilman peruspalveluja, muusta maailmasta eristettyinä.
Lapsiäidiksi 12-vuotiaana
Mangyanien etnisellä vähemmistöllä on erityinen kulttuurinsa, jota he vaalivat tarkoin. Jokaisella kahdeksalla alaheimolla on oma kielensä, perinteiset laulunsa ja tanssinsa sekä tapansa rakentaa asumuksia.
Hiljaisista ja omissa oloissaan viihtyvistä mangyaneista on kuitenkin tullut Filippiinien köyhimpiä ja syrjityimpiä asukkaita. He elävät köyhyysrajan alapuolella, vailla peruspalveluita.
Noin joka toinen mangyan on alle 18-vuotias. Perheet ovat heimon keskuudessa isoja, jopa kahdeksanlapsisia. Toisaalta lapsikuolleisuus on suuri.
– Mangyan-lapsi on onnekas, mikäli hän elää 10-vuotiaaksi, toteaa Planin alueohjelmajohtaja Mike Reynaldo.
Mangyan-tytöt saavat usein ensimmäisen lapsensa jo 12-vuotiaina. Ehkäisyä ei alueella tunneta, ja perinteiden mukaan äidit synnyttävät yksin metsikössä, joten moni lapsi menehtyy jo synnytyksessä.
Planin uusi teemakummius tukee mangyan-kansan lapsia ja heidän yhteisöjään. Teemakummius puuttuu juuri lapsia eniten koskettavien peruspalveluiden puutteisiin, aivan ensimmäiseksi koulutukseen ja terveydenhoitoon.
– Teemakummius tukee etnisiä vähemmistöjä ja heidän yhteisöjään, eikä kummilla siten ole suhdetta yksittäiseen kummilapseen. Yhteisöjen tukeminen auttaa ajamaan Aasian unohdetuimpien lasten ihmisoikeuksia, sanoo Plan Suomen yksityisrahoituksen päällikkö Miya Serenius.
Opettaja ohjaa 100:aa lasta kerralla
Mangyanien 48 koulusta 29 tarvitsee lisää opettajia. Yksi opettaja saattaa ohjata yli 100 lasta kerrallaan.
Portia Flesh Glase Oliverio opettaa Balanin ala-asteella 104 oppilasta yhdessä luokkahuoneessa. Hän on ollut opettajana koulussa vuoden ja kahdeksan kuukautta, mutta on nyt irtisanoutunut.
– Työ täällä on hyvin antoisaa, mutta olosuhteet ovat niin huonot, etten halua jatkaa. Koulurakennus on romahtamaisillaan ja liian ahdas, ja sadan lapsen opettaminen yhtaikaa on käytännössä mahdotonta, Oliverio sanoo.
– Toivoisin, että saisimme tänne uuden koulurakennuksen, lisää opettajia ja oppilaille vessan.
Planin teemakummien tuki käytetään aluksi juuri koulujen korjauksiin. Tamisanin alueen kylän koulun Plan on jo ehtinyt kunnostaa: nyt lapset osallistuvat opetukseen aktiivisesti ja käyttävät apunaan opiskelu- ja askarteluvälineitä.
Ovensuukyselyn mukaan yli 3 000 mangyan-lasta Planin ohjelma-alueella on kuitenkin jättänyt koulun kesken.
Tärkeimpiä syitä koulunkäynnin keskeyttämiseen ovat paitsi työnteko ja avioliiton solmiminen, myös nälkä.
– Ensimmäisillä luokilla on paljon oppilaita, mutta neljännellä luokalla on enää muutamia 14-vuotiaita. Suurin osa menee tässä vaiheessa töihin pelloille tai avioituu ja jää kotiin hoitamaa lapsiaan, opettaja Oliverio kertoo.
Lapset neuvovat käymälän käytössä
Monet mangyan-lapsista eivät saa ensimmäisinä vuosinaan riittävästi ruokaa, joten noin joka toinen lapsi kärsii aliravitsemuksesta. Sen lisäksi lasten yleisimpiä kuolinsyitä ovat tuberkuloosi, malaria ja muut ennaltaehkäistävissä olevat sairaudet, jotka aiheutuvat esimerkiksi likaisesta vedestä.
90 prosentilla mangyaneista ei ole käytössään puhdasta juomavettä.
Yhteisöt käyttävät juomaksi ja ruoanlaittoon vuoristopurojen vettä, joka tuo mukanaan loisia. Lisäksi yhteisöt tekevät tarpeensa kylien ympäristöön, ja asukkaiden hygieniatietoisuus on olematon.
– Ajatuksena on, että lapset oppivat koulussa käyttämään käymälää ja vievät tietämyksensä edelleen vanhemmilleen, Planin alueohjelmajohtaja Mike Reynaldo kertoo.
Sadekauden sumu peittää Balanin kylän muutamassa minuutissa, ja koulurakennuksesta erottaa enää pihalla liehuvan lipun.
Alkaa sataa taivaan täydeltä. Maa on hetkessä yhtä mutavelliä, jossa pysyy parhaiten pystyssä avojaloin.
Mangyanien rauhallinen elämä eristyksissä on sekä oma valinta että käytännön sanelemaa. Vain harva jaksaa kavuta tuntikausia jyrkkiä vuorenrinteitä, jollei hänellä ole todella tärkeää asiaa kyläläisille. Toisaalta sadekaudella monet kylistä ovat erityksissä, joten asukkaat ovat omillaan, jos joku esimerkiksi sairastuu.
Kun sadetta on valunut muutaman tunnin, vuoren alarinteillä virtaavat säyseät joet ovat muuttuneet vuolaiksi virroiksi. Niitä ei aikuinen, saati lapsi, ylitä yksin turvallisesti.
Ei ihme, etteivät tämän kylän lapset käy päivittäin koulua alhaalla. Tai terveydenhoitaja pidä säännöllistä vastaanottoa ylhäällä yhteisössä.
Ryhdy teemakummiksi >>
Teemakummius tukee vähemmistölapsia ja heidän yhteisöjään
- Teemakummius on uudenlainen tapa auttaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia lapsia: varat menevät koko vähemmistöyhteisöä hyödyttäviin hankkeisiin, eikä kummilla ei ole yhteyttä yksittäiseen lapseen.
- Teemakummit tukevat Aasian vähemmistöryhmien lapsia neljässä maassa: Filippiineillä, Pakistanissa, Thaimaassa ja Laosissa.
- Filippiinien Mindoron saaren länsipuolella asuu noin 29 000 mangyan-heimon jäsentä, joista teemakummiuden piiriin kuuluu 9 000.
- Filippiineillä Planin teemakummit tukevat esimerkiksi koulujen rakentamista ja varustamista opiskelutarvikkein, opettajien koulutusta, terveyskampanjoita ja vesipisteiden rakentamista.
- Lisäksi tuetaan yhteisön kykyä vaatia valtiolta tasavertaista kohtelua ja siten pitää kiinni ihmisoikeuksistaan.
Filippiinit lukuina
- Yli 88 miljoonaa asukasta
- Odotettavissa oleva elinikä 72 vuotta
- Inhimillisen kehityksen indeksi 105/179
- 23 % väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella
- 64 % väestöstä elää kaupungissa
- 6/100 käyttää internetiä
- 70 % tytöistä saa toisen asteen koulutusta
- 85 %:lla väestöstä on käytössään puhdasta juomavettä
- 93 % aikuisista osaa lukea
- Alle 5-vuotiaiden kuolleisuus 28/1000
- 14 % alle 18-vuotiaista lapsiavioliitossa